Hyvinvointia luonnosta : metsämieli -hyvinvointimenetelmän hyödyntäminen kehitysvammaisten parissa
Eskolin, Aija (2021)
Eskolin, Aija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323464
Tiivistelmä
Aiempien tutkimusten tulokset tukevat havaintoja, joiden mukaan sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointi lisääntyy luonnossa oleilun jälkeen. Näitä hyvinvointikokemuksia haluttiin tarjota myös kehitysvammaisille. Tämän toiminnallisen kehittämistyön tavoitteena oli tukea ja edistää kehitysvammaisten osallisuutta omassa elämässään. Tarkoituksena oli tuoda Metsämieli -hyvinvointimenetelmä kehitysvammaisten arkeen ja kehittää sitä yhdessä heidän kanssaan heille sopivaksi. Ajatuksena on, että toiminta jää kehittämistyön jälkeenkin käyttöön. Kehittämistyön tuloksena syntyi konkreettinen neljän toimintakerran malli, joka sisältää ohjaajia helpottavat muistiinpanot, valmiiksi mietityt retkikohteet ja selkokieliset harjoitteet.
Kehittämistyön teoriapohjana käytettiin aiempien tutkimuksien tuloksia luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä Metsämieli -hyvinvointimenetelmän teoriaa. Metsämieli -toimintaa toteutettiin kolmen eri ryhmän kanssa yhteensä 12 kertaa. Näin jokainen ryhmä pääsi kolmelle metsäretkelle ja neljäs kerta pidettiin sisätiloissa retkiä muistellen ja kokemuksia ja muistoja vaihdellen.
Kehittämistyön tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua ja havainnointia. Lisäksi tutkija kirjoitti tutkimuksen ajan tutkimuspäiväkirjaa. Haastateltavina olivat Metsämieli –toimintaan osallistuneet kehitysvammaiset asiakkaat. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä haastattelumateriaalia, päiväkirjamuistiinpanoja, keskustelumuistiinpanoja, kuvia ja videoita hyväksi käyttäen.
Kehitysvammaisilta saadun palautteen mukaan Metsämieli -toiminta koettiin mielekkääksi ja mukavaksi toiminnaksi. Kokemusten perusteella Metsämieli -hyvinvointimenetelmä sopii hyvin hyödynnettäväksi kehitysvammaisten parissa. Erityisesti aistitoimintoja hyödyntävät harjoitteet koettiin hyödyllisiksi. Samoin harjoitteet, joissa löydettiin jokaisesta päivästä jotakin hyvää, osoittautuivat mielekkäiksi. Kehittämistyön tuloksena syntyneen ohjaajan pakan toivon auttavan ainakin aloittelevia ohjaajia, jotka ovat kiinnostuneita luonnon hyvinvointivaikutuksista ja ovat valmiita suorittamaan Metsämieli -vetäjäkurssin.
Kehittämistyön teoriapohjana käytettiin aiempien tutkimuksien tuloksia luonnon hyvinvointivaikutuksista ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä Metsämieli -hyvinvointimenetelmän teoriaa. Metsämieli -toimintaa toteutettiin kolmen eri ryhmän kanssa yhteensä 12 kertaa. Näin jokainen ryhmä pääsi kolmelle metsäretkelle ja neljäs kerta pidettiin sisätiloissa retkiä muistellen ja kokemuksia ja muistoja vaihdellen.
Kehittämistyön tutkimusmenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua ja havainnointia. Lisäksi tutkija kirjoitti tutkimuksen ajan tutkimuspäiväkirjaa. Haastateltavina olivat Metsämieli –toimintaan osallistuneet kehitysvammaiset asiakkaat. Laadullinen tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä haastattelumateriaalia, päiväkirjamuistiinpanoja, keskustelumuistiinpanoja, kuvia ja videoita hyväksi käyttäen.
Kehitysvammaisilta saadun palautteen mukaan Metsämieli -toiminta koettiin mielekkääksi ja mukavaksi toiminnaksi. Kokemusten perusteella Metsämieli -hyvinvointimenetelmä sopii hyvin hyödynnettäväksi kehitysvammaisten parissa. Erityisesti aistitoimintoja hyödyntävät harjoitteet koettiin hyödyllisiksi. Samoin harjoitteet, joissa löydettiin jokaisesta päivästä jotakin hyvää, osoittautuivat mielekkäiksi. Kehittämistyön tuloksena syntyneen ohjaajan pakan toivon auttavan ainakin aloittelevia ohjaajia, jotka ovat kiinnostuneita luonnon hyvinvointivaikutuksista ja ovat valmiita suorittamaan Metsämieli -vetäjäkurssin.
