Oppivana yhteisönä kohti laadukasta varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa : Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin varhaiskasvatuksen laadun kehittämisprojekti 2021
Häkli, Anni (2021)
Lataukset:
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120723978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120723978
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen laadun arviointi ja kehittäminen ovat ajankohtaisia aiheita suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen arvioinnille ja kehittämiselle löytyy vahva pohja Varhaiskasvatuksen perusteista (Opetushallitus 2018) sekä Karvin varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteista ja suosituksista (Vlasov ym. 2018). Varhaiskasvatuksen pedagoginen painotus asettaa haasteen erityisesti pedagogisen toiminnan kehittämiselle ja arvioinnille.
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka kietoutuu käsitteenä vahvasti tietoperustaan ja ammatillisuuteen (Ahonen & Roos 2019, 13–14). Pedagogiikka perustuu arvoihin, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta (Opetushallitus 2018, 22). Pedagogisen toiminnan edellytyksenä ovat yksittäisten kasvattajien tiedot ja taidot, varhaiskasvatusajattelu, kasvatusyhteisön toiminta, ammatilliset käytännöt ja toimintakulttuuri. (Alila & Ukkonen-Mikkola 2018, 79).
Kehittämisprojektin tehtävänä oli luoda pedagogiset toimintaperiaatteet varhaiskasvatuksen päivittäisiin siirtymätilanteisiin ja varhaiskasvatuksen aloitusvaiheeseen. Kehittämisprojektin tavoitteena on laadukas henkilöstön toteuttama pedagogiikka.
Kehittämisprojekti toteutettiin vuoden 2021 aikana Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyö perustui oppivan yhteisön ja kehittävän arvioinnin periaatteille. Mukana kehittämistyössä henkilökunnan lisäksi olivat myös lapset ja heidän huoltajansa monipuolisten erilaisten menetelmien ja tehtävien muodossa.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyivät huoneentaulut kaikkiin päivittäisiin siirtymätilanteisiin; aamulla päiväkotiin tulotilanteeseen, ulkoiluun, lepohetkelle ja ruokailuun siirtymään sekä iltapäivän kotiinlähtötilanteeseen. Omana kehittämiskohteena oli varhaiskasvatuksen aloitusvaihe, josta tuotoksena syntyi varhaiskasvatuksen aloitusvaiheen huoneentaulu. Huoneentaulut toimivat pedagogisina toimintaperiaatteina ja laadun arvioinnin välineinä varhaiskasvatuksen arjessa.
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka kietoutuu käsitteenä vahvasti tietoperustaan ja ammatillisuuteen (Ahonen & Roos 2019, 13–14). Pedagogiikka perustuu arvoihin, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta (Opetushallitus 2018, 22). Pedagogisen toiminnan edellytyksenä ovat yksittäisten kasvattajien tiedot ja taidot, varhaiskasvatusajattelu, kasvatusyhteisön toiminta, ammatilliset käytännöt ja toimintakulttuuri. (Alila & Ukkonen-Mikkola 2018, 79).
Kehittämisprojektin tehtävänä oli luoda pedagogiset toimintaperiaatteet varhaiskasvatuksen päivittäisiin siirtymätilanteisiin ja varhaiskasvatuksen aloitusvaiheeseen. Kehittämisprojektin tavoitteena on laadukas henkilöstön toteuttama pedagogiikka.
Kehittämisprojekti toteutettiin vuoden 2021 aikana Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyö perustui oppivan yhteisön ja kehittävän arvioinnin periaatteille. Mukana kehittämistyössä henkilökunnan lisäksi olivat myös lapset ja heidän huoltajansa monipuolisten erilaisten menetelmien ja tehtävien muodossa.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyivät huoneentaulut kaikkiin päivittäisiin siirtymätilanteisiin; aamulla päiväkotiin tulotilanteeseen, ulkoiluun, lepohetkelle ja ruokailuun siirtymään sekä iltapäivän kotiinlähtötilanteeseen. Omana kehittämiskohteena oli varhaiskasvatuksen aloitusvaihe, josta tuotoksena syntyi varhaiskasvatuksen aloitusvaiheen huoneentaulu. Huoneentaulut toimivat pedagogisina toimintaperiaatteina ja laadun arvioinnin välineinä varhaiskasvatuksen arjessa.