Mikroyrittäjien psykososiaalinen kuormitus ja ajankäytön hallinta
Hartikainen, Laura (2021)
Hartikainen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423715
Tiivistelmä
Yrittäjyys on kasvanut työmuotona huimaa vauhtia 2000-luvulla. Vuoden 2019 tilastotietojen mukaan suomalaisista yrityksistä jopa 93 prosenttia on mikroyrityksiä. Samalla mielenterveys ja käyttäytymishäiriöt ovat yleistyneet huomattavasti kattaen nykyisin lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä. Tämä nostaa mikroyrittäjien psykososiaalisen kuorituksen tarkastelun merkittävyyttä kansanterveysnäkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikroyrittäjien psykososiaalisen kuormituksen tila tällä hetkellä. Tämän selvittämiseksi oli tarkasteltava mikroyrittäjien kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, ajankäytön hallintakeinoja sekä näiden suhdetta kokonaiskuormitukseen.
Työn tietoperusta koostuu kahdesta pääluvusta, joista ensimmäisessä käsitellään psykososiaalista kuormitusta, sen osatekijöitä ja vaikutuksia hyvinvointiin. Lisäksi luvussa käsitellään aihetta erikseen yrittäjyysnäkökulmasta. Toinen pääluku käsittelee ajankäytön hallintaa muun muassa työn ja muun elämän tasapainon, palautumisen ja ajankäytön hallintakeinojen kautta.
Työn tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka pidettiin tutkimuksen kohderyhmänä toimineille mikroyrittäjille lokakuussa 2021. Kohderyhmä koostui seitsemästä eri aloja edustavasta mikroyrittäjästä.
Tutkimuksesta ilmeni mikroyrittäjien psykososiaalisen kuormituksen tilan olevan huolestuttavalla tasolla. Kuormitusta tasapainottavina voimavaratekijöinä toimivat työn imun laaja esiintyvyys sekä intohimoinen asenne työtä kohtaan. Näistä huolimatta psykososiaaliseen kuormituksen aiheuttaneita pitkittyneen stressin oireita oli havaittavissa jokaisella tutkimukseen osallistuneella yrittäjällä. Selkeimpinä kuormitustekijöinä tutkimuksessa esiintyivät laaja vastuu yrityksen eri toiminnoista, digitalisaation vaikutukset työaikojen venymiseen sekä ylipäätänsä suuri työtuntimäärä ja sen vaikutukset työn ja muun elämän tasapainoon. Myös koronapandemian vaikutukset esiintyvät tuloksissa kuormitusta lisäävänä tekijänä. Huolestuttavan tilasta tekee se, ettei mikroyrittäjien keskuudessa tiedetä mistä apua tai tukea kuormitukseen olisi saatavilla. Mikään ulkopuolinen taso ei myöskään aiemmin ole ollut kiinnostunut kohderyhmän kohdalla mikroyrittäjien jaksamisesta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mikroyrittäjien psykososiaalisen kuormituksen tila tällä hetkellä. Tämän selvittämiseksi oli tarkasteltava mikroyrittäjien kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä, ajankäytön hallintakeinoja sekä näiden suhdetta kokonaiskuormitukseen.
Työn tietoperusta koostuu kahdesta pääluvusta, joista ensimmäisessä käsitellään psykososiaalista kuormitusta, sen osatekijöitä ja vaikutuksia hyvinvointiin. Lisäksi luvussa käsitellään aihetta erikseen yrittäjyysnäkökulmasta. Toinen pääluku käsittelee ajankäytön hallintaa muun muassa työn ja muun elämän tasapainon, palautumisen ja ajankäytön hallintakeinojen kautta.
Työn tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka pidettiin tutkimuksen kohderyhmänä toimineille mikroyrittäjille lokakuussa 2021. Kohderyhmä koostui seitsemästä eri aloja edustavasta mikroyrittäjästä.
Tutkimuksesta ilmeni mikroyrittäjien psykososiaalisen kuormituksen tilan olevan huolestuttavalla tasolla. Kuormitusta tasapainottavina voimavaratekijöinä toimivat työn imun laaja esiintyvyys sekä intohimoinen asenne työtä kohtaan. Näistä huolimatta psykososiaaliseen kuormituksen aiheuttaneita pitkittyneen stressin oireita oli havaittavissa jokaisella tutkimukseen osallistuneella yrittäjällä. Selkeimpinä kuormitustekijöinä tutkimuksessa esiintyivät laaja vastuu yrityksen eri toiminnoista, digitalisaation vaikutukset työaikojen venymiseen sekä ylipäätänsä suuri työtuntimäärä ja sen vaikutukset työn ja muun elämän tasapainoon. Myös koronapandemian vaikutukset esiintyvät tuloksissa kuormitusta lisäävänä tekijänä. Huolestuttavan tilasta tekee se, ettei mikroyrittäjien keskuudessa tiedetä mistä apua tai tukea kuormitukseen olisi saatavilla. Mikään ulkopuolinen taso ei myöskään aiemmin ole ollut kiinnostunut kohderyhmän kohdalla mikroyrittäjien jaksamisesta.