Summaarisen menettelyn oma-aloitteinen tutkimisvalta- ja velvollisuus

Abstract

Summaarisella menettelyllä tarkoitetaan tuomioistuinprosessia, jossa yleensä käsitellään sellaisia riidattomia tai muutoin niin selviä rahavelkomuksia, että ratkaisu voidaan antaa järjestämättä oikeudenkäynti-istuntoa, jossa asianosaiset olisivat paikalla.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata summaarinen prosessi velkomusasioissa erityisesti kulutusluottoihin perustuvien velkomusasioiden osalta, sovellettavat pääsäännöt ja tulkintaohjeet sekä miten oma-aloitteista tutkimisvaltaa- ja velvollisuutta sovelletaan summaarisessa menettelyssä Pirkanmaan Käräjäoikeudessa.

Kyseessä on kvalitatiivinen menetelmä, jonka pohjana on summaarista menettelyä koskeva säädöstö, oikeuskirjallisuus, tuomioistuimen oma ohjeisto ja oikeuskäytäntö sekä Pirkanmaan Käräjäoikeudessa sovellettava käytäntö.

Käytännön työn kannalta keskeiset tilanteet, joissa tuomioistuimen tulee käynnistää virallistutkintaa, ovat hakemuksen puutteellisuus, henkilön kuluttaja-aseman selvittäminen, liitännäiskulujen arviointi, sopimusehtojen kohtuullisuus ja vaatimusten perusteettomuus. Toimistohenkilökunta Pirkanmaan käräjäoikeudessa pystyy ratkaisemaan saapuneista velkomusasioista valtaosan, lähes 80%, summaaristen asioiden käsikirjan avulla.

Käsittelijöiden käytössä oleva ohjeistus on käytännön työn kannalta kuvattu riittävän monipuolisesti ja selkeästi ne tilanteet, joissa käsittelijän on hankittava lisäselvitystä eli ryhdyttävä virallistutkimustoimenpiteisiin.