Naisparien kokemukset äitiyden vahvistamisesta: uusi äitiyslaki

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sitä, minkälaisia kokemuksia äitiyden vahvistamisesta on syntynyt naispareille vuonna 2019 voimaan tulleen äitiyslain myötä. Äitiyslaki mahdollistaa sellaisten naisparien, jotka ovat käyneet virallisissa hedelmöityshoidoissa, tunnustaa ei-synnyttäneen naisen äitiys neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Ennen äitiys lain voimaantuloa ei-synnyttäneen naisen on pitänyt adoptoida puolisonsa synnyttämä lapsi, jotta on saanut virallisen vanhemmuuden lapseen.

Naisparien kokemuksia haluttiin lähteä selvittämään, koska lakimuutos on sen verran tuore, ettei asiasta ole saatavilla tutkittua tietoa. Teoriaosuudessa tutustuttiin äitiyslakiin sekä muihin vanhemmuutta sääteleviin lakeihin. Lakien tukena käytettiin oikeuskirjallisuutta, korkeimman oikeuden päätöksiä sekä sateenkaariperheitä käsitteleviä materiaaleja.

Tutkimustyö toteutettiin yhteistyössä opinnäytetyön toimeksiantaja, Sateenkaariperheet ry:n kanssa ja se tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen haastateltiin viittä naisparia, joilla oli kokemusta äitiyden tunnustamisesta neuvolassa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina ja ne tehtiin Webex Hill-videoneuvotteluohjelman kautta.

Saatujen tulosten perusteella todettiin se, että lapsen hankintaan lakimuutoksella ei ollut vaikutusta. Neuvolan henkilökunnan osaamisessa ja asenteissa sen sijaan oli eroavaisuuksia. Osassa neuvoloista ne ovat yksilötasolla, mutta saatiin myös sen suuntaisia vastauksia, että ongelmat asenteissa naispareja kohtaan olivat koko organisaatiossa. Tutkimuksen pohjalta voi myös vahvasti kyseenalaistaa sitä, että naimisissa olevan naisparin pitää äitiys erikseen tunnustaa. Tätä voidaan pitää yhtenä isona epäkohtana äitiyslaissa.