Kohti ketterämpää ajattelumallia
Männistö, Nina (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120723975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120723975
Tiivistelmä
Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä kuvataan vähittäiskaupan logistiikkakeskuksen ohjausjärjestelmän ja sen ohjaamiseen keskeisesti liittyvien järjestelmien kehittämistä ja IT-palvelunhallintaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella päivittäisten tehtävien ja tapahtumien kautta järjestelmäkehittämisen ja IT palveluhallinnan tapoja ja menetelmiä ja reflektoida niitä alan parhaisiin käytäntöihin. Opinnäytetyön keskeinen tavoite on tukea kirjoittajan työskentelytavan kehittymistä kohti ketterämpää toimintamallia.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön keskiössä on kirjoittajan työn tarkastelu seurantajakson aikana. Seurantajakson aikana työpäiville tehdään päivän alussa päiväkohtaiset suunnitelmat ja niiden saavuttaminen analysoidaan päivän päätteeksi. Päiväkohtainen seuranta kootaan viikoittain laajemmaksi viikkotason analyysiksi.
Viikkoanalyyseissa pureudutaan syvemmin viikon aikana esiin nousseisiin aihealueisiin tai kehityskohtiin ja niihin etsitään ratkaisuvaihtoehtoja sekä tietoperustaa ajankohtaisista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta tai kirjoituksista.
Seurantajakso oli kahdeksan viikkoa, jonka aikana tehtiin kahdeksan viikkoanalyysia. Viikkoanalyyseista muodostui kokonaisuus, jossa tarkasteltiin ensin itsensä johtamista ja itseohjautuvuutta. Seuraavaksi tarkasteltiin Agile Coach roolia ja Agile kulttuuria ketterän kehittämisen mahdollistajina sekä vertailtiin ketterän kehittämisen prosessia Scrum viitekehyksen kautta perinteisempään vesiputouskehitysmalliin.
Lopuksi tarkasteltiin IT-palvelunhallintaa ja hyvästä hallintamallista saatavia hyötyjä yrityksen toiminnalle sekä pohdittiin mahdollisuuksia soveltaa ketterää ajattelumallia myös näillä osa-alueilla.
Opinnäytetyön kirjoittamisen aikana kirjoittaja on syventänyt omaa osaamistaan itsensä johtamisessa ja ketterän kehittämiseen liittyvissä toimintamalleissa ja menetelmissä. Uutta osaamistaan hän on hyödyntänyt oman työskentelynsä kehittämisessä ja kehitystiimien ohjaamisessa.
Jatkokehityksen kannalta keskeinen havainto on kehittää kehitystiimien työskentelytapoja vertailemalla Scrumia ja perinteistä vesiputousmallia sekä löytämällä näistä menetelmistä parhaat käytännöt kuhunkin tilanteeseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella päivittäisten tehtävien ja tapahtumien kautta järjestelmäkehittämisen ja IT palveluhallinnan tapoja ja menetelmiä ja reflektoida niitä alan parhaisiin käytäntöihin. Opinnäytetyön keskeinen tavoite on tukea kirjoittajan työskentelytavan kehittymistä kohti ketterämpää toimintamallia.
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön keskiössä on kirjoittajan työn tarkastelu seurantajakson aikana. Seurantajakson aikana työpäiville tehdään päivän alussa päiväkohtaiset suunnitelmat ja niiden saavuttaminen analysoidaan päivän päätteeksi. Päiväkohtainen seuranta kootaan viikoittain laajemmaksi viikkotason analyysiksi.
Viikkoanalyyseissa pureudutaan syvemmin viikon aikana esiin nousseisiin aihealueisiin tai kehityskohtiin ja niihin etsitään ratkaisuvaihtoehtoja sekä tietoperustaa ajankohtaisista tutkimuksista, alan kirjallisuudesta tai kirjoituksista.
Seurantajakso oli kahdeksan viikkoa, jonka aikana tehtiin kahdeksan viikkoanalyysia. Viikkoanalyyseista muodostui kokonaisuus, jossa tarkasteltiin ensin itsensä johtamista ja itseohjautuvuutta. Seuraavaksi tarkasteltiin Agile Coach roolia ja Agile kulttuuria ketterän kehittämisen mahdollistajina sekä vertailtiin ketterän kehittämisen prosessia Scrum viitekehyksen kautta perinteisempään vesiputouskehitysmalliin.
Lopuksi tarkasteltiin IT-palvelunhallintaa ja hyvästä hallintamallista saatavia hyötyjä yrityksen toiminnalle sekä pohdittiin mahdollisuuksia soveltaa ketterää ajattelumallia myös näillä osa-alueilla.
Opinnäytetyön kirjoittamisen aikana kirjoittaja on syventänyt omaa osaamistaan itsensä johtamisessa ja ketterän kehittämiseen liittyvissä toimintamalleissa ja menetelmissä. Uutta osaamistaan hän on hyödyntänyt oman työskentelynsä kehittämisessä ja kehitystiimien ohjaamisessa.
Jatkokehityksen kannalta keskeinen havainto on kehittää kehitystiimien työskentelytapoja vertailemalla Scrumia ja perinteistä vesiputousmallia sekä löytämällä näistä menetelmistä parhaat käytännöt kuhunkin tilanteeseen.