Suomalaisen merilevän hyödyntämismahdollisuudet Suomessa ruoka-alalla
Jaakonsaari, Tia-Maria (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724023
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomalaisen merilevän hyödyntämismahdollisuudet Suomessa ruoka-alalla. Pääongelman tukemiseksi pyrkimyksenä oli vastata seuraaviin alaongelmiin: Miten suomalaista merilevää käytetään tällä hetkellä, onko Suomessa mahdollista viljellä merilevää sekä mitkä ovat suomalaisen merilevän hyödyntämismahdollisuudet ruokatuotteissa tulevaisuudessa. Kyseessä on ilman toimeksiantoa tehty laadullinen tutkimus, joka on rajattu koskemaan vain suomalaista merilevää ruoka-alalla, jättäen pois juomatuotteet.
Merilevä on makrolevää, joka jaetaan viher-, puna-, ja ruskoleviin. Suomalaisen merilevän nykytilannetta Itämeressä pidetään heikkona, mutta sen kasvatus on mahdollista. Kasvatuspotentiaali on kuitenkin heikompaa Suomessa kuin muualla Itämeren valtioissa. Merilevän ominaisuudet ovat monipuolisia ja ympäristölle tärkeitä. Merilevää voidaan hyödyntää ruokatuotannon alusta loppuun, maatilan lehmien rehuista ravintolan pääraaka-aineeksi. Ongelmia merilevän viljelyssä ovat tuotantoprosessien tekninen heikkous, tiedon ja osaamisen puute, korkeat kustannukset, lupaprosessien hitaus ja monimutkaisuus sekä sopivan elinympäristön löytäminen.
Laadullisen tutkimusmenetelmän aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelu menetelmää. Haastateltavina oli kaksi asiantuntijaa, joiden haastattelut toteutettiin lokakuussa 2021. Haastatteluiden analysoinnissa käytettyiin teoriasidonnaista analyysitapaa ja litteroinnissa yleiskielen ja propositiotason litteroinnin välimuotoa.
Tutkimustulosten perusteella suomalaista merilevää ei käytetä tällä hetkellä paljoa. Kotimaisen merilevän viljelyä pidettiin mahdollisena, mutta erittäin haastavana johtuen sekavasta lupamenettely prosessista ja viljelyteknologian puutteesta. Suomalaisen merilevän mahdollisuuksiin ruokatuotteissa ja ruoka-alalla uskottiin, sillä kysyntää löytyy. Ongelmaksi koettiin suomalaisen merilevän heikko, jopa olematon saatavuus ja hinta. Merilevän makua ja puhtautta epäiltiin haastateltavien tuttavapiireissä. Merilevän makuun uskottiin voivan vaikuttaa mm. fermentoinnilla, mausteilla ja kuivattamisella. Merilevän puhtauden todettiin riippuvan täysin keräilypaikasta, eikä luonnostaan myrkyllisiä merileviä ole löytynyt. Merilevälajien lainsäädännöllisiä ongelmia todettiin olevan koko EU:ssa.
Johtopäätöksenä on, että kotimaisella merilevällä on kasvavaa potentiaalia tulevaisuudessa. Teknologian puute viljelyssä ja tuotannossa sekä lainsäädännön ja lupaprosessien monimutkaisuus voivat kuitenkin oletetusti vähentää kotimaisen merilevän mahdollista käyttöä. Kotimaisen merilevätuotannon potentiaali ei tästä huolimatta katoa, mutta sen saavuttaminen voi pitkittyä edellä mainituista syistä.
Tutkimusta voidaan pitää luotettavana, mutta koska tässä tutkimuksessa aineisto oli suppea, lisätutkimukset ovat tarpeen. Suomalaisen merilevän mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, onko suomalaisen merilevän kasvatus kannattavaa, mitkä ovat suomalaisen merilevän mahdollisuudet juoma-alalla ja millainen suomalaisen merilevän käyttö on ravintola-alalla.
Merilevä on makrolevää, joka jaetaan viher-, puna-, ja ruskoleviin. Suomalaisen merilevän nykytilannetta Itämeressä pidetään heikkona, mutta sen kasvatus on mahdollista. Kasvatuspotentiaali on kuitenkin heikompaa Suomessa kuin muualla Itämeren valtioissa. Merilevän ominaisuudet ovat monipuolisia ja ympäristölle tärkeitä. Merilevää voidaan hyödyntää ruokatuotannon alusta loppuun, maatilan lehmien rehuista ravintolan pääraaka-aineeksi. Ongelmia merilevän viljelyssä ovat tuotantoprosessien tekninen heikkous, tiedon ja osaamisen puute, korkeat kustannukset, lupaprosessien hitaus ja monimutkaisuus sekä sopivan elinympäristön löytäminen.
Laadullisen tutkimusmenetelmän aineistokeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelu menetelmää. Haastateltavina oli kaksi asiantuntijaa, joiden haastattelut toteutettiin lokakuussa 2021. Haastatteluiden analysoinnissa käytettyiin teoriasidonnaista analyysitapaa ja litteroinnissa yleiskielen ja propositiotason litteroinnin välimuotoa.
Tutkimustulosten perusteella suomalaista merilevää ei käytetä tällä hetkellä paljoa. Kotimaisen merilevän viljelyä pidettiin mahdollisena, mutta erittäin haastavana johtuen sekavasta lupamenettely prosessista ja viljelyteknologian puutteesta. Suomalaisen merilevän mahdollisuuksiin ruokatuotteissa ja ruoka-alalla uskottiin, sillä kysyntää löytyy. Ongelmaksi koettiin suomalaisen merilevän heikko, jopa olematon saatavuus ja hinta. Merilevän makua ja puhtautta epäiltiin haastateltavien tuttavapiireissä. Merilevän makuun uskottiin voivan vaikuttaa mm. fermentoinnilla, mausteilla ja kuivattamisella. Merilevän puhtauden todettiin riippuvan täysin keräilypaikasta, eikä luonnostaan myrkyllisiä merileviä ole löytynyt. Merilevälajien lainsäädännöllisiä ongelmia todettiin olevan koko EU:ssa.
Johtopäätöksenä on, että kotimaisella merilevällä on kasvavaa potentiaalia tulevaisuudessa. Teknologian puute viljelyssä ja tuotannossa sekä lainsäädännön ja lupaprosessien monimutkaisuus voivat kuitenkin oletetusti vähentää kotimaisen merilevän mahdollista käyttöä. Kotimaisen merilevätuotannon potentiaali ei tästä huolimatta katoa, mutta sen saavuttaminen voi pitkittyä edellä mainituista syistä.
Tutkimusta voidaan pitää luotettavana, mutta koska tässä tutkimuksessa aineisto oli suppea, lisätutkimukset ovat tarpeen. Suomalaisen merilevän mahdollisissa jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, onko suomalaisen merilevän kasvatus kannattavaa, mitkä ovat suomalaisen merilevän mahdollisuudet juoma-alalla ja millainen suomalaisen merilevän käyttö on ravintola-alalla.