Talousosaston perehdytyksen kehittäminen monikulttuurisessa yrityksessä
Salmi, Ronja (2021)
Salmi, Ronja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724179
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin kohdeyrityksen Lindström Oy:n perehdyttämisen tilannetta talousosastolla, kun talouden toimihenkilöt työskentelevät pääsääntöisesti etänä ja heillä on erilaisia monikulttuurisia taustoja.
Työn tavoitteena oli luoda Suomen talousosaston yleiseen perehdytykseen kehittämisehdotelma. Perehdytyksen kehittämisestä rajattiin pois varsinaisiin työtehtäviin perehdyttäminen.
Tutkimusongelmat perustuivat seuraaviin kysymyksiin: miten monikulttuuri-suus tulisi huomioida perehdytyksessä ja mitä haasteita tämänhetkisessä perehdyttämisessä Suomen talousosastolla on? Työn aihe rajattiin yrityksen Suomessa sijaitsevan talousosaston perehdytyksen kehittämiseen. Muualla maailmassa sijaitsevissa tytäryhtiöissä työskentelevät talouden toimihenkilöt rajattiin ulos tutkimuksesta.
Tämän työn tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen tapaustutkimus, sillä tutkimuksessa perehdytään yhteen tapaukseen, joka on toimeksiantajayrityksen perehdyttämisen kehittäminen. Empiiristä tietoa kerätiin haastattelemalla talousosaston toimihenkilöitä ja esimiehiä, sekä Suomessa sijaitsevan talousosaston henkilöstölle teetettiin verkkokysely, joka jaettiin taloushallinnon tiimille. Kysely rajattiin Suomessa työskenteleviin talousosaston toimihenkilöihin, jotka ovat työskennelleet yrityksessä alle kaksi vuotta.
Tutkimustulosten perusteella perehdytykseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Yleisistä perehdytyksistä toivottiin kuitenkin interaktiivisempia. Perehdytyssuunnitelman seuraaminen ei ollut yhtenäistä esimiesten toimesta ja palautteen antaminen koettiin toimihenkilöiden osalta haastavaksi. Koettiin myös, että palautetta toimihenkilöiden edistymisestä voitaisiin antaa paremminkin.
Monikulttuurisuus huomioitiin yrityksessä pääsääntöisesti yhteisen työkielen, englannin avulla, sekä yleisellä perehdytyksellä erilaisista kulttuureista. Kommunikaatiossa koettiin haasteita eri kulttuureiden välillä. Suomen työlait ja suomalaisille itsestään selvät asiat työelämästä nostettiin esiin ja yhdenvertaisuuden nimissä nämä asiat tulisi käsitellä monimuotoisemmin monikulttuurisessa yhteisössä, joko kohdeyrityksen omilla resursseilla tai vaihtoehtoisesti ulkopuolisten kouluttajien toimesta.
Työn tavoitteena oli luoda Suomen talousosaston yleiseen perehdytykseen kehittämisehdotelma. Perehdytyksen kehittämisestä rajattiin pois varsinaisiin työtehtäviin perehdyttäminen.
Tutkimusongelmat perustuivat seuraaviin kysymyksiin: miten monikulttuuri-suus tulisi huomioida perehdytyksessä ja mitä haasteita tämänhetkisessä perehdyttämisessä Suomen talousosastolla on? Työn aihe rajattiin yrityksen Suomessa sijaitsevan talousosaston perehdytyksen kehittämiseen. Muualla maailmassa sijaitsevissa tytäryhtiöissä työskentelevät talouden toimihenkilöt rajattiin ulos tutkimuksesta.
Tämän työn tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen tapaustutkimus, sillä tutkimuksessa perehdytään yhteen tapaukseen, joka on toimeksiantajayrityksen perehdyttämisen kehittäminen. Empiiristä tietoa kerätiin haastattelemalla talousosaston toimihenkilöitä ja esimiehiä, sekä Suomessa sijaitsevan talousosaston henkilöstölle teetettiin verkkokysely, joka jaettiin taloushallinnon tiimille. Kysely rajattiin Suomessa työskenteleviin talousosaston toimihenkilöihin, jotka ovat työskennelleet yrityksessä alle kaksi vuotta.
Tutkimustulosten perusteella perehdytykseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Yleisistä perehdytyksistä toivottiin kuitenkin interaktiivisempia. Perehdytyssuunnitelman seuraaminen ei ollut yhtenäistä esimiesten toimesta ja palautteen antaminen koettiin toimihenkilöiden osalta haastavaksi. Koettiin myös, että palautetta toimihenkilöiden edistymisestä voitaisiin antaa paremminkin.
Monikulttuurisuus huomioitiin yrityksessä pääsääntöisesti yhteisen työkielen, englannin avulla, sekä yleisellä perehdytyksellä erilaisista kulttuureista. Kommunikaatiossa koettiin haasteita eri kulttuureiden välillä. Suomen työlait ja suomalaisille itsestään selvät asiat työelämästä nostettiin esiin ja yhdenvertaisuuden nimissä nämä asiat tulisi käsitellä monimuotoisemmin monikulttuurisessa yhteisössä, joko kohdeyrityksen omilla resursseilla tai vaihtoehtoisesti ulkopuolisten kouluttajien toimesta.