Neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton opiskelu musiikkiopistoissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, mitkä tekijät edistävät neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton oppimista musiikkiopistoissa. Neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat ADHD, Aspergerin oireyhtymä, autismi, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö. Neuropsykiatrisia häiriöitä voi ilmetä keskittymisessä, oman toiminnan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa, kehon hallinnassa ja tarkkaavuuden säätelyssä. Lisäksi neuropsykiatrisilla henkilöillä voi olla erilaisia aistisäätelyn häiriöitä. Tavoitteellisessa instrumentin hallintaan tähtäävässä opiskelussa musiikkiopistossa voidaan tukea neuropsykiatristen lasten ja nuorten kuntoutumista.

Neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton oppimista edistäviä menetelmiä kartoitettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavana oli kolme musiikkioppilaitosten viulunsoiton opettajaa, joilla oli kokemusta neuropsykiatristen lasten ja nuorten opetustyöstä ja jousiorkesterin johtamisesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi yksityinen sosiaali- ja kulttuurialan yritys Elegia, jonka toimialaan kuuluu soitonopetuksen lisäksi neuropsykiatrinen valmennus, taidelähtöisten menetelmien ohjaus ja sosiaalihuollon avopalvelut. Tutkimustulosten analyysimenetelmänä oli fenomenologis-hermeneuttinen tulkinta, jonka käyttöä puolsi omakohtainen oppilaan kokemus musiikkiopistossa ja useiden vuosien työkokemus neuropsykiatristen lasten ja nuorten musiikinohjauksesta.

Tutkimus osoitti, että neuropsykiariset lapset ja nuoret selvisivät musiikkiopiston taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Joissakin asioissa he tarvitsivat keskimääräistä enemmän aikaa ja harjoittelua tavoitteisiin pääsemiseksi, kuin neurotyypilliset lapset. Lukihäiriöiset oppilaat hyötyivät nuotin lukemisesta oppitunnilla ennen kotiharjoittelua. Viululuokassa opettajan ja oppilaan välillä korostui tunnetilan tärkeys, jota tukivat turvallinen ilmapiiri ja hyvä vuorovaikutus. Lisäksi oppilaan musiikillinen ilmaisu vahvistui kehollisuuden ja mielenrauhan kautta. Tutkimustuloksena syntyi teoria, joka pohjautui eksistentiaalisen fenomenologian ihmiskäsitykseen psykologiassa ja psykiatriassa.

Neuropsykiatriset oppilaat selvisivät varsin hyvin orkesterisoitossa neurotyypillisten oppilaiden kanssa. Tämä toteutui etenkin Asperger-henkilöiden kohdalla. Tutkimustietoa neuropsykiatristen lasten ja nuorten viulunsoiton opiskelusta on vielä varsin vähän saatavilla. Tutkimus osoittaa, että musiikkiopistoissa tulisi olla oma opetussuunnitelma neuropsykiatrisille oppilaille ja että opettajat hyötyisivät erityispedagogisesta lisäkoulutuksesta.

The aim of this thesis was to identify factors that contribute to the learning of violin playing by neuropsychiatric children and adolescents in music institutes. Neuropsychiatric disorders include ADHD, Asperger's syndrome, autism, Tourette's, and developmental language disorder. Neuropsychiatric disorders can occur in concentration, self-regulation, interaction, body control, and attention regulation. Neuropsychiatric individuals may also have a variety of sensory disturbances. Targeted instrumental management studies at the music institute support the rehabilitation of neuropsychiatric children and adolescents.

Methods for learning to play the violin in neuropsychiatric children and adolescents were mapped in a semi-structured thematic interview. Interviewed were three violin teachers from music institutes with experience in teaching neuropsychiatric children and adolescents and conducting a string orchestra. The client of the thesis was Elegia, a private social and cultural company, which, in addition to playing music, includes neuropsychiatric coaching, guidance on art-based methods and outpatient social work services. The method of analysis of the research results was a phenomenological-hermeneutic interpretation, the use of which was supported by the student's personal experience in music institute and several years of work experience in music guidance for neuropsychiatric children and adolescents.

As a result of the study, neuropsychiatric children and adolescents were able to complete an extensive curriculum in basic art education at a music institute. In some things, they needed more time and practice to reach his goals than neuro typical children. Students with dyslexia benefited from reading the note in class before the home practice. In the violin class, the importance of the emotional state between the teacher and the student was emphasized, supported by a safe atmosphere and good interaction. The student’s musical expression was also strengthened through physicality and peace of mind. The result of the research was a theory based on the human conception of existential phenomenology in psychology and psychiatry.

Neuropsychiatric students did quite well in orchestral playing with neuro typical students. This was the case with Asperger's. Research data on neuropsychiatric and adolescent chiropractic studies is still quite available. Research shows that music institutes should have their own curriculum for neuropsychiatric students and that teachers would benefit from additional special education training.