Mansikan kastelu- ja lannoitusjärjestelmän kehittäminen Hangasojan tilalla
Hangasoja, Arttu (2021)
Lataukset:
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824324
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toteutustapa on toiminnallinen. Työn tilaajana toimii Hangasojan tila. Tilalla käytössä ollut kastelu- ja lannoitusjärjestelmä on uusimisen tarpeessa. Työn tavoitteena on uudistaa mansikan kastelu- ja lannoitusjärjestelmä Hangasojan tilalle.
Tarkoituksena on vertailla kahta eri kastelu- ja lannoitusjärjestelmää investointilaskelmissa sekä valita tilan kannalta parempi järjestelmä. Verrattavat järjestelmät ovat polttomoottorikäyttöinen järjestelmä ja sähkökäyttöinen järjestelmä. Molemmat järjestelmät on suunniteltu automatisoitaviksi mansikan kastelun suhteen. Automatisaatiota ei saatu tehtyä valmiiksi opinnäytetyön valmistumiseen mennessä.
Sähkökäyttöisen järjestelmän todettiin olevan kannattavampi, ja järjestelmän automatisaatio on helpompi toteuttaa siihen kuin polttomoottorijärjestelmällä. Opinnäytetyössä on otettu huomioon järjestelmän mitoitus, kastelulannoituksen kehittäminen, lannoitusselvitys, automatisointi, järjestelmän rakentaminen ja toiminta käytännössä sekä uudistuksen positiiviset vaikutukset yritykselle.
Automaation toteutuksen kannalta on toteutettu tutkimus kahdella erilaisella maaperän kosteusanturilla. Tutkimustuloksissa maaperäsensorin arvot osoittautuivat tarkemmiksi kuin digitaalisen tensiometrin lukemat. Johtokyvyn tutkimuksen mukaan kastelulannoituksella ei ole luotettavasti mitattavissa olevaa vaikutusta maaperän johtokykyyn. Järjestelmän ansiosta viljeltävän mansikan alaa voidaan tutkimustilalla laajentaa 4,8 hehtaariin hallantorjunnan näkökulmasta. Lohkojen maaperän kosteutta tarkkailtaessa kosteuslukemat kannattaa olla saatavissa verkkoyhteyden avulla pilvipalveluista. The commissioner of the work is Hangasojan tila. The irrigation and fertilization system used on the farm is in need of renewal. The aim of the work is to reform the strawberry irrigation and fertilization system to Hangasoja farm.
The purpose is to compare two different irrigation and fertilization systems in the investment calculations and to choose a better system for the farm. The comparable systems are an internal combustion engine system and an electric powered system. Both systems are designed to be automated for strawberry irrigation. Automation wasn’t completed during the completion of the thesis.
The thesis indicates that an electric system is much more profitable and the automation of the system is easier to implement than with a combustion engine system. The thesis has taken into account the dimensioning of the system, the development of irrigation fertilization, the statement on fertilization, automation, the system construction and operation in practice and the positive effects of the reform on the company.
Two different soil moisture sensors were studied for the implementation of automation. In the research results, the values of the Kasvuvahti T 12 soil sensor proved to be more accurate than the readings of the digital tensiometer. In conductivity study, the effect of irrigation fertilizer could not be reliably measured with soil conductivity. The system allows the strawberry area on the farm to be expanded to 4.8 hectares from the perspective of the fight against frost. When observing the soil moisture in the fields, the moisture readings would be good to be available from cloud services via a network connection.
Tarkoituksena on vertailla kahta eri kastelu- ja lannoitusjärjestelmää investointilaskelmissa sekä valita tilan kannalta parempi järjestelmä. Verrattavat järjestelmät ovat polttomoottorikäyttöinen järjestelmä ja sähkökäyttöinen järjestelmä. Molemmat järjestelmät on suunniteltu automatisoitaviksi mansikan kastelun suhteen. Automatisaatiota ei saatu tehtyä valmiiksi opinnäytetyön valmistumiseen mennessä.
Sähkökäyttöisen järjestelmän todettiin olevan kannattavampi, ja järjestelmän automatisaatio on helpompi toteuttaa siihen kuin polttomoottorijärjestelmällä. Opinnäytetyössä on otettu huomioon järjestelmän mitoitus, kastelulannoituksen kehittäminen, lannoitusselvitys, automatisointi, järjestelmän rakentaminen ja toiminta käytännössä sekä uudistuksen positiiviset vaikutukset yritykselle.
Automaation toteutuksen kannalta on toteutettu tutkimus kahdella erilaisella maaperän kosteusanturilla. Tutkimustuloksissa maaperäsensorin arvot osoittautuivat tarkemmiksi kuin digitaalisen tensiometrin lukemat. Johtokyvyn tutkimuksen mukaan kastelulannoituksella ei ole luotettavasti mitattavissa olevaa vaikutusta maaperän johtokykyyn. Järjestelmän ansiosta viljeltävän mansikan alaa voidaan tutkimustilalla laajentaa 4,8 hehtaariin hallantorjunnan näkökulmasta. Lohkojen maaperän kosteutta tarkkailtaessa kosteuslukemat kannattaa olla saatavissa verkkoyhteyden avulla pilvipalveluista.
The purpose is to compare two different irrigation and fertilization systems in the investment calculations and to choose a better system for the farm. The comparable systems are an internal combustion engine system and an electric powered system. Both systems are designed to be automated for strawberry irrigation. Automation wasn’t completed during the completion of the thesis.
The thesis indicates that an electric system is much more profitable and the automation of the system is easier to implement than with a combustion engine system. The thesis has taken into account the dimensioning of the system, the development of irrigation fertilization, the statement on fertilization, automation, the system construction and operation in practice and the positive effects of the reform on the company.
Two different soil moisture sensors were studied for the implementation of automation. In the research results, the values of the Kasvuvahti T 12 soil sensor proved to be more accurate than the readings of the digital tensiometer. In conductivity study, the effect of irrigation fertilizer could not be reliably measured with soil conductivity. The system allows the strawberry area on the farm to be expanded to 4.8 hectares from the perspective of the fight against frost. When observing the soil moisture in the fields, the moisture readings would be good to be available from cloud services via a network connection.