Palkantarkastus- ja tilitysprosessin yhdenmukaistaminen
Rautio, Niina (2021)
Rautio, Niina
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824408
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on palkantarkastus- ja tilitysprosessin yhdenmukaistaminen. Muutos on tämän päivän työelämässä lähes jokapäiväistä. Prosessien
eteenpäin kehittäminen ja työssä esiintyvän hukan vähentäminen on tärkeää,
jotta tuottavuus ja tehokkuus pysyvät halutulla tasolla
Työn tarkoituksena oli selvittää palkantarkastus- ja tilitysprosessin nykytilanne
palvelutuotannon eri ryhmissä sekä selvittää toimintatapojen yhdenmukaistamisen hyötyjä. Työn tutkimusongelmana on prosessin nykytilan selvittäminen
sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisen vaikutukset työtapoihin sekä mahdolliset hyödyt. Tutkimuksen tavoitteena on esittää toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia toimintatapojen yhdenmukaistamisprosessista sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Työn empiirinen tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kahta erillistä kyselytutkimusta. Kyselytutkimukset lähetettiin kaikille Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa palvelutuotannossa työskenteleville. Ensimmäisellä kyselytutkimuksella selvitettiin toimintatapojen nykytilannetta ja toisella seurantakyselyllä toimintatapojen
yhdenmukaistamisen vaikutuksia sekä hyötyjä.
Työn tuloksista selvisi, että nykytilanteessa työtavoissa ei kovin isoja eroja
palveluryhmien välillä ollut. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen koettiin kuitenkin asiana, joka tuo tasalaatuisuutta ja tehokkuutta työhön. Tutkimuksesta
nousi esiin muutosprosessin läpiviennin sekä uusien työtapojen käytäntöön
viemisen haasteellisuus. Yhdenmukaistamisprosessin heikkoutena voidaankin
nähdä sitoutumisen puute sekä muutosviestinnän vähäisyys.
Tutkimustulosten pohjalta saatiin opinnäytetyön lopputuloksena laadittua kehittämisehdotuksia tutkimuksessa esille nousseisiin kehittämiskohteisiin, joita
olivat prosessien edelleen tehostaminen, osaaminen ja ohjeistus sekä henkilöstön sitouttaminen muutoksissa. Tutkimuksen tulosten pohjalta toimeksiantaja voi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin osaamisen kehittämiseksi muun muassa ohjeistusta päivittämällä sekä muutosjohtamisen parantamiseen.
eteenpäin kehittäminen ja työssä esiintyvän hukan vähentäminen on tärkeää,
jotta tuottavuus ja tehokkuus pysyvät halutulla tasolla
Työn tarkoituksena oli selvittää palkantarkastus- ja tilitysprosessin nykytilanne
palvelutuotannon eri ryhmissä sekä selvittää toimintatapojen yhdenmukaistamisen hyötyjä. Työn tutkimusongelmana on prosessin nykytilan selvittäminen
sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisen vaikutukset työtapoihin sekä mahdolliset hyödyt. Tutkimuksen tavoitteena on esittää toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia toimintatapojen yhdenmukaistamisprosessista sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Työn empiirinen tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kahta erillistä kyselytutkimusta. Kyselytutkimukset lähetettiin kaikille Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa palvelutuotannossa työskenteleville. Ensimmäisellä kyselytutkimuksella selvitettiin toimintatapojen nykytilannetta ja toisella seurantakyselyllä toimintatapojen
yhdenmukaistamisen vaikutuksia sekä hyötyjä.
Työn tuloksista selvisi, että nykytilanteessa työtavoissa ei kovin isoja eroja
palveluryhmien välillä ollut. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen koettiin kuitenkin asiana, joka tuo tasalaatuisuutta ja tehokkuutta työhön. Tutkimuksesta
nousi esiin muutosprosessin läpiviennin sekä uusien työtapojen käytäntöön
viemisen haasteellisuus. Yhdenmukaistamisprosessin heikkoutena voidaankin
nähdä sitoutumisen puute sekä muutosviestinnän vähäisyys.
Tutkimustulosten pohjalta saatiin opinnäytetyön lopputuloksena laadittua kehittämisehdotuksia tutkimuksessa esille nousseisiin kehittämiskohteisiin, joita
olivat prosessien edelleen tehostaminen, osaaminen ja ohjeistus sekä henkilöstön sitouttaminen muutoksissa. Tutkimuksen tulosten pohjalta toimeksiantaja voi ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin osaamisen kehittämiseksi muun muassa ohjeistusta päivittämällä sekä muutosjohtamisen parantamiseen.