Digitaalisen harjoitekirjaston kehittäminen afasiaa sairastaville
Leppänen, Nina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724199
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä, joista lähes
kolmannekselle kehittyy afasia. Afasia heikentää merkittävävästi toimintakykyä ja osallistumista
elämän eri toimintoihin aiheuttaen vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sen kaikissa muodoissa. Kuntoutuksen on oltava riittävän pitkäkestoista ja intensiivistä, jotta kielellisen vaikeuksien kuntoutuksella saavutetaan tuloksia. Puheterapian tuloksellisuuden kannalta
omatoiminen kotiharjoittelu ohjeistuksen mukaisesti on erityisen tärkeää. Kuntoutusresurssit ovat kuitenkin riittämättömät ja kuntoutuksen saatavuudessa on monia alueellisia eroja. Kuntoutuksen määrä on alueesta riippuen liian pieni tai sitä ei ole saatavilla ollenkaan.
Digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuus uudistaa kuntoutusmenetelmiä. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen toivotaan parantavan puheterapiapalvelujen saatavuutta. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen mahdollistaa puheterapian oikea-aikaisuuden, intensiteetin sekä yksilöllisyyden kuntoutujan tarpeisiin. Kotiharjoittelun toteuttaminen itsenäisesti esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla mahdollistaa monikertaisen harjoitusmäärän
verrattuna ainoastaan vastaanotolla toteutettuun harjoitteluun.
Kohdeorganisaation puheterapeutit olivat nostaneet esille tarpeen sähköiselle
harjoitemateraalille. Olemassa oleva materiaali ei palvele heitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla
mahdollisella tavalla. Harjoitusmateriaalin toivotaan palvelevan erityisesti afasiasta kärsiviä asiakkaita. Etenkin videomuotoista harjoitusmateriaalia aidoista ihmisistä kaivattiin, joihin
asiakkaan on helppo samaistua.
Tämän kehitysprojektin aikana luodaan harjoitusmateriaalia, joka vastaa puheterapeuttien ja
heidän asiakkaidensa tarpeita. Materiaalin tuli mahdollistaa myös puheterapian asiakkaiden
itsenäisen harjoittelun terapiakertojen välillä. Kehitysprojekti kehitti puheterapeuttien työvälineitä
sekä laajensi puheterapeuttien asiakkaidensa palvelukokonaisuutta kohdeorganisaatiossa.
Kehitysprojektissa tuotettiin digitaalinen harjoitekirjasto puheterapeuteille ja heidän
asiakkailleen. Harjoitusmateriaalin luominen alkoi verbeillä. Valmista harjoitekirjastoa testasi kolme kohdeorganisaation puheterapeuttia asiakkaidensa kanssa. Palautetta ja kokemuksia
kerättiin ryhmähaastattelulla. Puheterapeutit olivat tyytyväisiä uudenlaiseen harjoitusmateriaaliin. Harjoituskirjasto oli helppokäyttöinen ja soveltui omatoimisen harjoittelun
toteuttamiseen useimmilla pienellä avulla. Jatkokehitystoiveet liittyivät harjoittelun vaikeusasteiden säätelyyn ja applikaation kehittämiseen itsenäisen harjoittelun helpottamiseksi. Kommentit vahvistavat entisestään digtaalisen harjoitemateriaalin, etenkin video- ja auditiivisen materiaalin kehittämisen tarvetta puheterapeuttien ja heidän asiakkaidensa käyttöön.
kolmannekselle kehittyy afasia. Afasia heikentää merkittävävästi toimintakykyä ja osallistumista
elämän eri toimintoihin aiheuttaen vaikeuksia ymmärtää ja käyttää kieltä sen kaikissa muodoissa. Kuntoutuksen on oltava riittävän pitkäkestoista ja intensiivistä, jotta kielellisen vaikeuksien kuntoutuksella saavutetaan tuloksia. Puheterapian tuloksellisuuden kannalta
omatoiminen kotiharjoittelu ohjeistuksen mukaisesti on erityisen tärkeää. Kuntoutusresurssit ovat kuitenkin riittämättömät ja kuntoutuksen saatavuudessa on monia alueellisia eroja. Kuntoutuksen määrä on alueesta riippuen liian pieni tai sitä ei ole saatavilla ollenkaan.
Digitalisaation hyödyntämisen mahdollisuus uudistaa kuntoutusmenetelmiä. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen toivotaan parantavan puheterapiapalvelujen saatavuutta. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen mahdollistaa puheterapian oikea-aikaisuuden, intensiteetin sekä yksilöllisyyden kuntoutujan tarpeisiin. Kotiharjoittelun toteuttaminen itsenäisesti esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla mahdollistaa monikertaisen harjoitusmäärän
verrattuna ainoastaan vastaanotolla toteutettuun harjoitteluun.
Kohdeorganisaation puheterapeutit olivat nostaneet esille tarpeen sähköiselle
harjoitemateraalille. Olemassa oleva materiaali ei palvele heitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla
mahdollisella tavalla. Harjoitusmateriaalin toivotaan palvelevan erityisesti afasiasta kärsiviä asiakkaita. Etenkin videomuotoista harjoitusmateriaalia aidoista ihmisistä kaivattiin, joihin
asiakkaan on helppo samaistua.
Tämän kehitysprojektin aikana luodaan harjoitusmateriaalia, joka vastaa puheterapeuttien ja
heidän asiakkaidensa tarpeita. Materiaalin tuli mahdollistaa myös puheterapian asiakkaiden
itsenäisen harjoittelun terapiakertojen välillä. Kehitysprojekti kehitti puheterapeuttien työvälineitä
sekä laajensi puheterapeuttien asiakkaidensa palvelukokonaisuutta kohdeorganisaatiossa.
Kehitysprojektissa tuotettiin digitaalinen harjoitekirjasto puheterapeuteille ja heidän
asiakkailleen. Harjoitusmateriaalin luominen alkoi verbeillä. Valmista harjoitekirjastoa testasi kolme kohdeorganisaation puheterapeuttia asiakkaidensa kanssa. Palautetta ja kokemuksia
kerättiin ryhmähaastattelulla. Puheterapeutit olivat tyytyväisiä uudenlaiseen harjoitusmateriaaliin. Harjoituskirjasto oli helppokäyttöinen ja soveltui omatoimisen harjoittelun
toteuttamiseen useimmilla pienellä avulla. Jatkokehitystoiveet liittyivät harjoittelun vaikeusasteiden säätelyyn ja applikaation kehittämiseen itsenäisen harjoittelun helpottamiseksi. Kommentit vahvistavat entisestään digtaalisen harjoitemateriaalin, etenkin video- ja auditiivisen materiaalin kehittämisen tarvetta puheterapeuttien ja heidän asiakkaidensa käyttöön.