Muovipakkausten kierrättämisen edistäminen taloudellisen hyödyn markkinointinäkökulmalla
Renvall, Aurora (2021)
Renvall, Aurora
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824484
Tiivistelmä
Kyselytutkimuksen tavoite on todistaa muovipakkausjätteen taloudellisen hyödyn tiedostamisen vahva vaikutus kierrätyskäyttäytymiseen.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Opinnäytetyön tietoperustassa kerrataan muovin historia, muovipakkausten nykyiset käyttötarkoitukset, muovilajit sekä muovipakkausten hyödyt ja haitat. Tietoperustan keskiössä on Suomen jätelaki, muovipakkausjätteen prosessointi sekä HSY:n jätehuoltoalueen kotitalouksien muovi- ja sekajätteen hinnoittelu. Suomen jätelainsäädännön tavoitteita ovat mm. jätteen määrän vähentäminen, ympäristön suojeleminen ja kiertotalouden edistäminen. Lisäksi tietoperustassa vertaillaan Suomen ja Saksan jätehuoltoa ja -hinnoittelua.
HSY:n alueella muovijäte on kotitalouksille noin puolet halvempaa kuin sekajäte. Vuonna 2021 yhden perinteisen 660 litran jätesäiliön viikoittaisen tyhjennyksen arvonlisäverollinen vuosikustannus on muovipakkausjätteelle 356,72 € ja sekajätteelle 646,88 €. Taloyhtiön on mahdollista säästää jopa tuhansia euroja vuodessa, mikäli asukkaat innostuisivat kierrättämään muovipakkausjätteet.
Suomessa kierrätystä on uutisoitu ja markkinoitu eniten ympäristönäkökulmasta, jolloin se koetaan pääasiassa hyvänä tekona. Tutkimuksen hypoteesi oli, että muovipakkausten kierrättämisen taloudellinen hyöty ei ole alueen asukkaiden tiedossa ja että se toimii suurella todennäköisyydellä riittävänä kannusteena muovin kierrättämisen aloittamiseen tai tehostamiseen. Tutkimus selvittää myös muita muovipakkausten kierrättämistä motivoivia seikkoja, sekä tutkimuksen demografiadataan pohjautuvia HSY:n markkinointia varten hyödynnettäviä kohderyhmiä.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella marraskuussa 2021. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli 18 vuotta täyttäneet, yli viiden huoneiston taloyhtiön asukkaat, jotka asuvat HSY:n jätehuoltoalueella. Kyselytutkimukseen vastasi 517 henkilöä, joista 433 kuului tutkimuksen kohderyhmään. Tutkimuksen kohderyhmä on erityisen ajankohtainen, sillä jätehuoltomääräysten mukaan muovipakkausten kierrätys tuli pakolliseksi kaikkiin yli 5 huoneiston taloyhtiöihin HSY:n jätehuoltoalueella keväällä 2021.
Vastaajista 94 % kierrätti entuudestaan vähintään osan kotitalouden muovijätteestä. Heistä vain 39 % tiesi muovipakkausjätteen edullisuudesta sekajätteeseen verrattuna. Vain 6 % kyselytutkimukseen vastanneista kertoi, ettei kierrätä lainkaan muovipakkausjätettä. Kuultuaan taloudellisesta hyödystä, he olivat keskimäärin 59 % aiempaa motivoituneempia kierrättämään muovipakkauksia. Merkittävät 98,9 % vastaajista, jotka eivät tienneet muovipakkausten kierrättämisen taloudellisesta hyödystä, eivät myöskään muistaneet kohdanneensa minkäänlaista mainontaa, uutisointia tai ohjeistusta muovipakkausjätteen kierrättämisen edullisuudesta. Muovipakkausjätteen kierrättämisen taloudellisella hyödyllä on suuri vaikutus kierrätysmotivaatioon, joten taloudellisen hyödyn näkökulmaa kannattaa hyödyntää markkinoinnissa.
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Opinnäytetyön tietoperustassa kerrataan muovin historia, muovipakkausten nykyiset käyttötarkoitukset, muovilajit sekä muovipakkausten hyödyt ja haitat. Tietoperustan keskiössä on Suomen jätelaki, muovipakkausjätteen prosessointi sekä HSY:n jätehuoltoalueen kotitalouksien muovi- ja sekajätteen hinnoittelu. Suomen jätelainsäädännön tavoitteita ovat mm. jätteen määrän vähentäminen, ympäristön suojeleminen ja kiertotalouden edistäminen. Lisäksi tietoperustassa vertaillaan Suomen ja Saksan jätehuoltoa ja -hinnoittelua.
HSY:n alueella muovijäte on kotitalouksille noin puolet halvempaa kuin sekajäte. Vuonna 2021 yhden perinteisen 660 litran jätesäiliön viikoittaisen tyhjennyksen arvonlisäverollinen vuosikustannus on muovipakkausjätteelle 356,72 € ja sekajätteelle 646,88 €. Taloyhtiön on mahdollista säästää jopa tuhansia euroja vuodessa, mikäli asukkaat innostuisivat kierrättämään muovipakkausjätteet.
Suomessa kierrätystä on uutisoitu ja markkinoitu eniten ympäristönäkökulmasta, jolloin se koetaan pääasiassa hyvänä tekona. Tutkimuksen hypoteesi oli, että muovipakkausten kierrättämisen taloudellinen hyöty ei ole alueen asukkaiden tiedossa ja että se toimii suurella todennäköisyydellä riittävänä kannusteena muovin kierrättämisen aloittamiseen tai tehostamiseen. Tutkimus selvittää myös muita muovipakkausten kierrättämistä motivoivia seikkoja, sekä tutkimuksen demografiadataan pohjautuvia HSY:n markkinointia varten hyödynnettäviä kohderyhmiä.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella marraskuussa 2021. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä oli 18 vuotta täyttäneet, yli viiden huoneiston taloyhtiön asukkaat, jotka asuvat HSY:n jätehuoltoalueella. Kyselytutkimukseen vastasi 517 henkilöä, joista 433 kuului tutkimuksen kohderyhmään. Tutkimuksen kohderyhmä on erityisen ajankohtainen, sillä jätehuoltomääräysten mukaan muovipakkausten kierrätys tuli pakolliseksi kaikkiin yli 5 huoneiston taloyhtiöihin HSY:n jätehuoltoalueella keväällä 2021.
Vastaajista 94 % kierrätti entuudestaan vähintään osan kotitalouden muovijätteestä. Heistä vain 39 % tiesi muovipakkausjätteen edullisuudesta sekajätteeseen verrattuna. Vain 6 % kyselytutkimukseen vastanneista kertoi, ettei kierrätä lainkaan muovipakkausjätettä. Kuultuaan taloudellisesta hyödystä, he olivat keskimäärin 59 % aiempaa motivoituneempia kierrättämään muovipakkauksia. Merkittävät 98,9 % vastaajista, jotka eivät tienneet muovipakkausten kierrättämisen taloudellisesta hyödystä, eivät myöskään muistaneet kohdanneensa minkäänlaista mainontaa, uutisointia tai ohjeistusta muovipakkausjätteen kierrättämisen edullisuudesta. Muovipakkausjätteen kierrättämisen taloudellisella hyödyllä on suuri vaikutus kierrätysmotivaatioon, joten taloudellisen hyödyn näkökulmaa kannattaa hyödyntää markkinoinnissa.
