Etäliikuntaneuvonta osana työikäisten liikuntaneuvontaprosessia

Abstract

Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat ja vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat arviolta 3,2 miljardia euroa vuodessa. Työikäisiä on Suomessa 3,1 miljoonaa ja heidän osuutensa kustannuksista on 2,7 miljardia euroa. Suomalaisista yli 20-vuotiaista n.20–40 % liikkuu riittävästi tai riittävän monipuolisesti liikkumisen suositukset saavuttaakseen.

Liikkuva aikuinen -ohjelma toimii tämän työn toimeksiantajana. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ohjelma, minkä avulla pyritään edistämään työikäisten liikunnallista elämäntapaa. Ohjelma johtaa ja koordinoi valtakunnallisesti työikäisten liikuntaneuvonnan kehittämistoimia. Kuten monet muut palvelut, myös liikuntaneuvonta muutettiin paikoittain etänä toteutettavaksi koronapandemian vuoksi keväällä 2020. Työn tavoitteena on selvittää, miten etäliikuntaneuvontaa toteutetaan eri organisaatioissa ja minkälaisena sen tulevaisuus nähdään.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 12 kuntien ja maakuntien liikuntaneuvojaa loppukesästä 2021, joilla on käytännön kokemusta etäliikuntaneuvonnan antamisesta. Tutkimuksessa selvisi, että korona-aika joko käynnisti etäliikuntaneuvonnan tarjoamisen, tai lisäsi sitä. Etäneuvontaa tarjotaan vaihtoehtona face to face -tapaamisille tai ainoana toteutustapana. Neuvontaprosessin toteutustavan merkitys liikuntaneuvonnan vaikuttavuuteen jakaa näkemyksiä liikuntaneuvojien kesken. Jokaisessa haastattelussa puhuttiin yhdistelmä-, eli niin sanotusta hybridimallista, minkä koetaan mahdollistavan kasvokkaisen tapaamisen vaikuttavuus ja etätapaamisten joustavuus. Etäliikuntaneuvonnan hyödyksi nähdään paikkariippumattomuus ja etäneuvonnan nähdään parantavan palvelun saavutettavuutta. Haasteina pidetään tietoliikenneongelmia sekä tietoteknistä osaamista. Fyysisten liikkeiden ohjaaminen ja tekniikoiden varmistaminen koetaan haastavaksi videovälitteisesti. Haastateltavat olivat erityisen kiinnostuneita siitä, miten etäliikuntaneuvontaa toteutetaan muualla Suomessa ja minkälaisia kokemuksia on saatu. Tulosten ja kokemusten jakamiseksi järjestettiin haastatteluun osallistuneille verkostotapaaminen. Eri toteutustavoista huolimatta tulee etäliikuntaneuvonnan sisältöä ja toteutustapaa arvioida laadun varmistamiseksi. Liikuntaneuvojan läsnäolo etätilanteessa näyttäisi vaikuttavan kokemuksiin etäliikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta. Liikuntaneuvojien tietoteknisen osaamisen kehittämisestä voisi olla hyötyä. Tulokset ovat sovellettavissa etäliikuntaneuvontaa tarjoavan tai sen käynnistämistä harkitsevan sekä muun henkilökohtaisen etäpalvelun kehittämisessä.

Liikuntaneuvonnalla pyritään edistämään liikunnallista elämäntapaa terveyden lisäämiseksi. Tutkimuksen mukaan koronapandemia käynnisti tai lisäsi etäliikuntaneuvonnan tarjoamista. Etäliikuntaneuvonnan hyötynä nähdään paikkariippumattomuus, kun taas haasteena tietotekniset tekijät. Etäliikuntaneuvonta nähdään osana tulevaisuuden palveluntarjontaa ja sen kehittämisestä ollaan kiinnostuneita.