Ketterän sovelluskehitysmallin pilotointi tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiossa: päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö
Louhivaara, Anna (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Louhivaara, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924683
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on selvittää toimeksiantajan organisaation muutosprosessia, jossa pyritään käyttöönottamaan ketterän kehittämisen menetelmiä tietojärjestelmäkehityksessä. Työ on tehty päiväkirjamuotoon, jossa muutosprosessia seurataan viiden seurantajakson aikana yhteensä yli puolen vuoden ajan.
Työn menetelmäksi on valittu Scrum-ketterän kehittämisen menetelmä, jonka tarkoitus on auttaa tuottamaan arvoa ratkaisemalla kompleksisia ongelmia joustavasti toimeksiantajan organisaatiossa ja projekteissa. Tässä työssä muutosjohtamista tarkastellaan kompleksisuuden näkökulmasta. Tietoperustaan on valittu Lean-ideologia ja Cynefin-malli, joka toimii muutostilanteiden ymmärtämisen kehikkona. Työn tavoitteena on tutkimuksen kautta saada lisää ymmärrystä muutostilanteesta ja sitä kautta helpottaa muutosprosessia osana projekti- ja organisaatiojohtamista. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään autoetnografista tutkimusta, jossa tutkijan omat kokemukset muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston.
Organisaation muutosta edistettiin pilotoimalla uutta toimintamallia kahdessa pilottiprojektissa kevään ja syksyn 2021 aikana. Ulkopuolisen konsultin avulla luotiin sovelluskehitysmalli, ja määriteltiin siihen kuuluvat roolit. Pilottiprojektit pyrkivät hyödyntämään uutta toimintamallia kehitystyössään.
Muutosprosessissa tehtyjen havaintojen pohjalta opinnäytetyössä ehdotetaan tapaa, jonka avulla organisaatio voisi tietoisesti pyrkiä vahvistamaan asiakastarvelähtöistä tietojärjestelmäkehitystä. Mallissa eri hallinnollisten projektien tavoitteita tarkastellaan kokonaisuutena ja pyritään löytämään tietojärjestelmäkehittämisen kannalta loogisia kokonaisuuksia erityisesti asiakastarpeen ja strategian näkökulmasta. Projekteille myönnetyt resurssit ehdotetaan yhdistettäväksi yhteiseksi resurssipohjaksi. Ehdotettua tarkastelutapaa voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa, joissa pyritään toteuttamaan ketterää ohjelmistokehitystä perinteisten hallinnollisten projektien rinnalla.
Opinnäytetyön seurantajaksojen tulosten analysoinnin kautta voidaan todeta asiakohtia, joiden kautta organisaation ymmärrys muutosprosessia kohtaan on kasvanut. Johtopäätöksenä on, että muutosta ei kannata tarkastella lineaarisena prosessina, vaan hyväksyä muutoksen kompleksisuus ja jatkuvuus.
Työn menetelmäksi on valittu Scrum-ketterän kehittämisen menetelmä, jonka tarkoitus on auttaa tuottamaan arvoa ratkaisemalla kompleksisia ongelmia joustavasti toimeksiantajan organisaatiossa ja projekteissa. Tässä työssä muutosjohtamista tarkastellaan kompleksisuuden näkökulmasta. Tietoperustaan on valittu Lean-ideologia ja Cynefin-malli, joka toimii muutostilanteiden ymmärtämisen kehikkona. Työn tavoitteena on tutkimuksen kautta saada lisää ymmärrystä muutostilanteesta ja sitä kautta helpottaa muutosprosessia osana projekti- ja organisaatiojohtamista. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään autoetnografista tutkimusta, jossa tutkijan omat kokemukset muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston.
Organisaation muutosta edistettiin pilotoimalla uutta toimintamallia kahdessa pilottiprojektissa kevään ja syksyn 2021 aikana. Ulkopuolisen konsultin avulla luotiin sovelluskehitysmalli, ja määriteltiin siihen kuuluvat roolit. Pilottiprojektit pyrkivät hyödyntämään uutta toimintamallia kehitystyössään.
Muutosprosessissa tehtyjen havaintojen pohjalta opinnäytetyössä ehdotetaan tapaa, jonka avulla organisaatio voisi tietoisesti pyrkiä vahvistamaan asiakastarvelähtöistä tietojärjestelmäkehitystä. Mallissa eri hallinnollisten projektien tavoitteita tarkastellaan kokonaisuutena ja pyritään löytämään tietojärjestelmäkehittämisen kannalta loogisia kokonaisuuksia erityisesti asiakastarpeen ja strategian näkökulmasta. Projekteille myönnetyt resurssit ehdotetaan yhdistettäväksi yhteiseksi resurssipohjaksi. Ehdotettua tarkastelutapaa voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa, joissa pyritään toteuttamaan ketterää ohjelmistokehitystä perinteisten hallinnollisten projektien rinnalla.
Opinnäytetyön seurantajaksojen tulosten analysoinnin kautta voidaan todeta asiakohtia, joiden kautta organisaation ymmärrys muutosprosessia kohtaan on kasvanut. Johtopäätöksenä on, että muutosta ei kannata tarkastella lineaarisena prosessina, vaan hyväksyä muutoksen kompleksisuus ja jatkuvuus.