Uuden aluskaluston mittasuhteiden muutos ja vaikutus väylän mitoitukseen
Rautio, Oskari (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121024890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121024890
Tiivistelmä
Alusten mittasuhteet ovat muuttuneet merkittävästi varsinkin RoRo-alusten kohdalla, joiden pituus on kasvanut voimakkaasti, mutta syväys ei ole kasvanut enää samassa suhteessa. Perämeren liikenteeseen on tulossa linjalaivoja, jotka ylittävät tällä hetkellä suositellun nopeuspainumakaavan reunaehtoja. Alukset ovat Suomen mittakaavalla suuria, mikä on myös herättänyt tarvetta selvittää väylän leveyden riittävyyttä nykyisellä mitoitustavalla. Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa varustamoiden rakenteilla ja suunnitteilla olevat alukset, selvittää miten reunaehtojen ylitys vaikuttaa nopeuspainuman ennustamiseen sekä tutkia vaihtoehtoisia mitoitustapoja väylän leveydelle ja tuoda kehittämisehdotuksia Laivaväylien suunnitteluohjeeseen. Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Väylävirasto.
Työssä pyrittiin saamaan kattava kuva tulevista aluksista lähestymällä varustamoita sähköpostitse, mikä lopulta osoittautui haasteelliseksi, koska varustamoilta ei saatu kattavaa tietoa. Tilatuista aluksista saatiin kuitenkin hyödyllistä tietoa muita lähteitä käyttämällä, mm. varustamoiden lehdistöjulkaisuja hyödyntämällä. Työssä perehdyttiin myös alusten kokokehitystä ohjaaviin tekijöihin. Nopeuspainuman ennustamiseen valittiin kolme vertailtavaa kaavaa, joilla on kansainvälisen ohjeen mukaan päästy luotettaviin tuloksiin. Väylän leveyden mitoitukseen vertailtavaksi kaavaksi valikoitui tutkimustulosten perusteella menestynyt ROM-standardin mukainen mitoitus.
Nopeuspainuman laskentakaavoista rakennetiin Exceliin laskentataulukko, missä kaavojen vertailu onnistuu nopeasti ja tuloksista saadaan rakennettua kuvioita tulkitsemisen helpottamiseksi. Tuloksista ei ilman laboratorio- tai kenttätutkimuksia ole eroteltavissa parhaiten toimivaa kaavaa, vaan analyyseissä korostuu keskiarvotarkastelun tärkeys. ROM-standardin mukainen mitoitus vaikuttaa turvallisemmalta mitoitustavalta ja kookkaita aluksia käyttämällä kaava tuntuu antavan suurempia arvoja leveydelle verrattuna nykyiseen kaavaan. Mitoituksen oikeellisuus on syytä kuitenkin varmistaa simulaattorikokein.
Työssä pyrittiin saamaan kattava kuva tulevista aluksista lähestymällä varustamoita sähköpostitse, mikä lopulta osoittautui haasteelliseksi, koska varustamoilta ei saatu kattavaa tietoa. Tilatuista aluksista saatiin kuitenkin hyödyllistä tietoa muita lähteitä käyttämällä, mm. varustamoiden lehdistöjulkaisuja hyödyntämällä. Työssä perehdyttiin myös alusten kokokehitystä ohjaaviin tekijöihin. Nopeuspainuman ennustamiseen valittiin kolme vertailtavaa kaavaa, joilla on kansainvälisen ohjeen mukaan päästy luotettaviin tuloksiin. Väylän leveyden mitoitukseen vertailtavaksi kaavaksi valikoitui tutkimustulosten perusteella menestynyt ROM-standardin mukainen mitoitus.
Nopeuspainuman laskentakaavoista rakennetiin Exceliin laskentataulukko, missä kaavojen vertailu onnistuu nopeasti ja tuloksista saadaan rakennettua kuvioita tulkitsemisen helpottamiseksi. Tuloksista ei ilman laboratorio- tai kenttätutkimuksia ole eroteltavissa parhaiten toimivaa kaavaa, vaan analyyseissä korostuu keskiarvotarkastelun tärkeys. ROM-standardin mukainen mitoitus vaikuttaa turvallisemmalta mitoitustavalta ja kookkaita aluksia käyttämällä kaava tuntuu antavan suurempia arvoja leveydelle verrattuna nykyiseen kaavaan. Mitoituksen oikeellisuus on syytä kuitenkin varmistaa simulaattorikokein.