Individual Service Fund (ISF) - yhteishallinnoitu budjetti : uusi lähestymistapa osallisuuden edistämiseen

Abstract

Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Tampereen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminnan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa Individual Service Funds (ISF) -toimintamallista eli yhteishallinnoidun budjetin toimintamallista. Tutkimus antoi mahdollisuuden kartoittaa, kuinka tasapuolisesti osallisuus toteutuu henkilökohtaisessa budjetoinnissa ja miten yhteishallinnoitu budjetti edistää osallisuuden toteutumista. Tutkimuksessa kartoitetaan myös yhteishallinnoidun budjetin hyödyllisyyttä Suomessa henkilökohtaisen budjetoinnin tukipilarina.

Opinnäytetyön kohderyhmä saatiin kartoitettua opinnäytetyön yhteistyökumppanin verkostojen avulla. Kohderyhmä koostui Ihmislähtöinen HB -hankkeen ja Eksoten vammaispalveluiden työntekijöistä. Selvitysaineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla kesällä ja syksyllä 2021. Kysely lähetettiin yhteensä 20 työntekijälle, joista 7 työntekijää vastasi kyselyyn. Materiaalin analyysi tapahtui aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Keskeisten tulosten mukaan henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden huomioimisen. Henkilökohtainen budjetointi suosii kuitenkin paljon voimavaroja omaavia asiakkaita, sillä se edellyttää aktiivista toimijuutta niin budjetin suunnittelussa kuin sen hallinnassa. Työntekijät kokivat myös, että heillä ei ole riittävästi aikaa tukea asiakkaita henkilökohtaisessa budjetoinnissa muiden työtehtäviensä ohella; vahvaa työntekijäresurssia sekä henkilöstön osaamisen kartuttamista pidettiin tärkeänä.

Työntekijöiden näkemykset yhteishallinnoidun budjetin toimintamallista olivat osittain ristiriitaisia. Yhteishallinnoidun budjetin vaikutuksiin oltiin tyytyväisiä, mutta epäilyksiä toimintamallin käyttöönotossa nousi esiin. Osallisuuden tason määrittelyä pidettiin tarpeellisena yhteishallinnoidun budjetin toimintamallissa ja tämä nähtiin hyvänä keinona edistää henkilökohtaisen budjetin käytettävyyttä ja asiakkaiden osallisuuden edistämistä.

The aim was to gather information about the Individual Service Funds (ISF). The study provided an opportunity to examine whether a self-directed support equally encourages the involvement of its users as well as how Individual Service Funds would help to support client’s participation in their services while using self-directed support.

The data were collected through questionnaires sent to employees working at ‘Ihmislähtöinen HB’ - project and South Karelia Social and Health care District Disability Services. Altogether 20 questionnaires were sent and 7 were returned. Both qualitative and quantitative methods were applied in the study and the material was analysed by means of qualitative content analysis.

The results revealed that self-directed support favours individuals with sufficient resources in their life as it requires active involvement in both budget planning and management. Most participants believed that Individual Service Funds would enhance the use of self-directed support for individuals with less resources. Employees are facing lack of time when supporting clients with the use of self-directed support and are recognising a demand for training.

These results indicate that defining a level of involvement was considered reasonable in Individual Service Funds and a good way to promote the availability of self-directed support.