Tyypin 1 diabeteksen vaiheen 1 kehittymisnopeus vaiheeseen 2 DIPP-tutkimuksessa : hyödyllistä tietoa tutkimushoitajalle tyypin 1 diabeteksen ennaltaehkäisevien tutkimuksien ohjaukseen

Abstract

American Diabetes Association (ADA) sekä Euroopan lääkevirasto (EMA) ovat hyväksyneet uuden tyypin 1 diabeteksen mallinnuksen, joka vaiheistaa taudin esiasteen jopa vuosia aikaisemmaksi, kuin nykyinen diagnoosi perinteisesti tehdään. Mallinnusta voidaan hyödyntää muun muassa uusien ennaltaehkäisytutkimuksen suunnittelussa.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tyypin 1 diabeteksen vaiheen 1 kehittymisnopeus vaiheeseen 2 suomalaisen suuren syntymäkohorttitutkimuksen, eli DIPP (Diabetes and Prediction) -projektin aineistosta. DIPP-projekti keskittyy nimensä mukaisesti tyypin 1 diabeteksen ennustavuuden ja ennaltaehkäisyn tutkimiseen. Oman tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä ohjausta tyypin 1 diabeteksen seulontaa, seurantaa varten tautiprosessia ennaltaehkäisevien tai hidastavien lääkeinterventiotutkimuksien osallistujien kohdalla.

Tutkimus oli kvantitatiivinen. Aineisto tässä tutkimuksessa oli DIPP-tutkimukseen osallistuneet marraskuulta 1994 aina elokuulle 2014 saakka, joilla oli todettu vähintään kaksi koholla olevaa tyypin 1 diabeteksen autovasta-ainetta samassa näytteessä (N=529). Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko heillä tiedossa heikentyneen sokerinsiedon alkamisajankohta vaiko ei. Analyysit toteutettiin tilastomenetelmillä hyödyntäen SPSS-tilastoanalyysiohjelmistoa.

Tyypin 1 diabeteksen vaiheen 2 oli saavuttanut 351 osallistujaa, joista noin 70 % oli sairastunut tyypin 1 diabetekseen. Tyypin 1 diabeteksen vaiheen 1 keskimääräinen pituus oli 2,1 vuotta ja mediaani 1,5 vuotta. Hajonta oli jakautunut 0–10 vuoden ajalle. Vaiheessa 1 oleva autovasta-aineprofiili havaittiin olevan merkityksellinen etenemisnopeuteen vaiheesta 1 vaiheeseen 2 (p = 0,037), mutta sen sijaan geneettisellä HLA-riskiluokalla tai tyypin 1 diabeteksen vaiheen 1 iällä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä vaiheen 1 nopeuteen.

Tulokset osoittavat, että tutkimushoitajan tulisi tietää tyypin 1 diabeteksen vaiheen 1 kesto rekrytoidessaan ennaltaehkäisytutkimuksiin osallistujia sekä muistaa tämä myös tutkimuksen aikana antaakseen oikea-aikaista ohjausta tulevaisuuden sairauteen. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan anna yksilöllistä vastausta sairastumisriskiin ja –nopeuteen.

American Diabetes Association and European Medicine Association have approved a new model for staging pre type 1 diabetes that can be used in new diabetes prevention studies.

The purpose was to assess the duration of the progression from type 1 diabetes stage 1 to stage 2 in the Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) study, which is a large birth cohort study. The aim was to find helpful patterns which can be applied for recruitment of new participants into intervention studies aimed at preventing further progression from stage 1.

The study was quantitative and based on data on DIPP participants from November 1994 to August 2014 (N=529). Participants were divided into two groups according to whether information on possible impaired glucose tolerance was available or not.

Type 1 diabetes stage 2 had been reached by 351 participants and almost 70% of them had subsequently been diagnosed with type 1 diabetes. The mean duration of stage 1 diabetes was 2.1 years and the median 1.5 years (range 0-10 years). A statistically signification relationship was found between the duration of stage 1 and initial autoantibody status (p=0,037) but there were no statistical association between age at the emergence of stage 1, HLA-risk group or duration of stage 1.

These results indicate that research nurse should be aware of the variable duration of type 1 diabetes stage 1 to provide timely guidance on risk of future disease during the study. However, this analysis does not provide a useful individual model for the rate of progression.