Johtaminen pientonnistossa: ongelmakohdat ja kehittyminen
Makkonen, Kaisa (2021)
Makkonen, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121024924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121024924
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli johtamisosaamisen kehittäminen alle 3 000 bruttovetoisuuden aluksissa. Työn tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat johtamisen ongelmakohdat pientonnistoaluksissa ja kuinka ongelmakohtia on mahdollista ratkaista.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin uudempaa johtamiskäsitystä tukevia johtamismalleja: syväjohtamisen mallia johtajana kehittymisestä, valmentavaa johtamista sekä millenniaalijohtamista. Teoreettinen viitekehys painottui erityisesti sukupolviajatteluun ja taustalla vaikuttaviin johtamisteorioihin.
Pääasiallisena tutkimustapana käytettiin kvantitatiivista tutkimustapaa, joka toteutettiin kahdella erillisellä kyselyllä. Ensimmäinen kysely oli osoitettu alle
3 000 bruttovetoisuuden aluksilla työskentelevälle miehistölle, ja siinä käsiteltiin johtamisen nykytilaa sekä johtamisodotuksia. Toinen kysely suunnattiin samankokoisilla aluksilla työskenteleville päälliköille, ja siinä päälliköitä pyydettiin arvioimaan omia johtamistaitojaan sekä sitä, kuinka he haluaisivat kehittyä johtajina.
Tutkimustuloksista selvisi, että valtaosa johtamisongelmista painottuu kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen sekä tunnejohtamisen taitoihin. Kommunikaation puute ilmeni tuloksissa niin avoimen vuorovaikutuksen ongelmina kuin palautteen puuttumisena ja vaikeiden asioiden välttelemisenä. Valtaosa vastaajista koki myös tunnejohtamisen taidot hankaliksi, ja aihe oli monelle tuntematon. Miehistö näki myös päälliköiden johtajaidentiteeteissä ja -rooleissa olevan kehitettävää.
Johtamistaitojen nähtiin olevan keskimääräisellä tasolla, mutta selkeitä kehittämiskohteita oli kuitenkin havaittavissa. Tulevaisuudessa erityisesti organisaatiotasoiseen johtamiseen ja päälliköiden johtamistaitojen kehittämisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Myös yrityksen arvoja tulee tarkastella ja pohtia, kuinka yrityskulttuuri tukee johtamista ja johtajana kehittymistä yrityksessä.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin uudempaa johtamiskäsitystä tukevia johtamismalleja: syväjohtamisen mallia johtajana kehittymisestä, valmentavaa johtamista sekä millenniaalijohtamista. Teoreettinen viitekehys painottui erityisesti sukupolviajatteluun ja taustalla vaikuttaviin johtamisteorioihin.
Pääasiallisena tutkimustapana käytettiin kvantitatiivista tutkimustapaa, joka toteutettiin kahdella erillisellä kyselyllä. Ensimmäinen kysely oli osoitettu alle
3 000 bruttovetoisuuden aluksilla työskentelevälle miehistölle, ja siinä käsiteltiin johtamisen nykytilaa sekä johtamisodotuksia. Toinen kysely suunnattiin samankokoisilla aluksilla työskenteleville päälliköille, ja siinä päälliköitä pyydettiin arvioimaan omia johtamistaitojaan sekä sitä, kuinka he haluaisivat kehittyä johtajina.
Tutkimustuloksista selvisi, että valtaosa johtamisongelmista painottuu kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen sekä tunnejohtamisen taitoihin. Kommunikaation puute ilmeni tuloksissa niin avoimen vuorovaikutuksen ongelmina kuin palautteen puuttumisena ja vaikeiden asioiden välttelemisenä. Valtaosa vastaajista koki myös tunnejohtamisen taidot hankaliksi, ja aihe oli monelle tuntematon. Miehistö näki myös päälliköiden johtajaidentiteeteissä ja -rooleissa olevan kehitettävää.
Johtamistaitojen nähtiin olevan keskimääräisellä tasolla, mutta selkeitä kehittämiskohteita oli kuitenkin havaittavissa. Tulevaisuudessa erityisesti organisaatiotasoiseen johtamiseen ja päälliköiden johtamistaitojen kehittämisen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Myös yrityksen arvoja tulee tarkastella ja pohtia, kuinka yrityskulttuuri tukee johtamista ja johtajana kehittymistä yrityksessä.
