Uskonnonvapauden tila perusopetuksessa : mitä kantelut kertovat ohjauksen tarpeesta
Santala, Riku (2021)
Santala, Riku
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025183
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä aluehallintovirastojen toteuttaman informaatio- ohjauksen vaikuttavuutta. Selvitystyön tulosten perusteella aluehallintovirastot voivat suunnitella informaatio-ohjaustaan niin, että sillä voidaan lisätä opetuksen järjestäjien tietoisuutta merkittävimmistä uskonnonvapautta koskevista epäkohdista kouluissa.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä ovat, mitkä seikat opetuksen järjestäjien toiminnassa koetaan uskonnonvapauden toteutumisen kannalta ongelmiksi ja mitkä näistä seikoista johtavat useimmin laillisuusvalvojien toimenpiteisiin. Tutkimusmenetelmäksi valittiin dokumenttianalyysi. Tutkimusaineisto muodostui aluehallintovirastojen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluratkaisuista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että uskonnonvapauden kannalta koettiin ongelmiksi opetuksen järjestämistä (11,3 %), uskonnollista sisältöä koulussa (19,4 %), tilaisuuksia (59,7 %) sekä muilta syitä (9,7 %) koskevia seikkoja opetuksen järjestäjien toiminnassa. Tutkimusaineiston kanteluratkaisuissa yli puolet (54,8 %) johti valvovan viranomaisen toimenpiteisiin. Noin neljäsosa (27,4 %) jätettiin tutkimatta ja hieman alle viidennes (17,7 %) ei johtanut toimenpiteisiin kantelun tutkimisen jälkeen.
Merkittävimpinä epäkohtina nousi esiin lukukausien päätösjuhlien tilaisuuksien asema oppilaiden työaikaan nähden, tilaisuuksiin osallistumisen velvoittavuuteen liittyvät ongelmat sekä kirkon käyttäminen tilana. Muina epäkohtina aineistosta nousi esille tilaisuuksista tiedottamisen käytännöt sekä oppilaiden osallistumista koskevan tiedon kerääminen huoltajilta. Näiden lisäksi opetuksen järjestäjillä vaikuttaisi olevan selkeä tarve perusoikeuksia koskevalle informaatio-ohjaukselle.
Epäkohtien poistamiseksi toimeksiantajalle ehdotettiin toimenpiteenä kohdennettua informaatio- ohjausta täydennyskoulutuksen muodossa. Koska ongelmat ovat pääosin menettelyllisiä, voidaan täydennyskoulutuksen odottaa vaikuttavan oppilaiden yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumiseen.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä ovat, mitkä seikat opetuksen järjestäjien toiminnassa koetaan uskonnonvapauden toteutumisen kannalta ongelmiksi ja mitkä näistä seikoista johtavat useimmin laillisuusvalvojien toimenpiteisiin. Tutkimusmenetelmäksi valittiin dokumenttianalyysi. Tutkimusaineisto muodostui aluehallintovirastojen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluratkaisuista.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että uskonnonvapauden kannalta koettiin ongelmiksi opetuksen järjestämistä (11,3 %), uskonnollista sisältöä koulussa (19,4 %), tilaisuuksia (59,7 %) sekä muilta syitä (9,7 %) koskevia seikkoja opetuksen järjestäjien toiminnassa. Tutkimusaineiston kanteluratkaisuissa yli puolet (54,8 %) johti valvovan viranomaisen toimenpiteisiin. Noin neljäsosa (27,4 %) jätettiin tutkimatta ja hieman alle viidennes (17,7 %) ei johtanut toimenpiteisiin kantelun tutkimisen jälkeen.
Merkittävimpinä epäkohtina nousi esiin lukukausien päätösjuhlien tilaisuuksien asema oppilaiden työaikaan nähden, tilaisuuksiin osallistumisen velvoittavuuteen liittyvät ongelmat sekä kirkon käyttäminen tilana. Muina epäkohtina aineistosta nousi esille tilaisuuksista tiedottamisen käytännöt sekä oppilaiden osallistumista koskevan tiedon kerääminen huoltajilta. Näiden lisäksi opetuksen järjestäjillä vaikuttaisi olevan selkeä tarve perusoikeuksia koskevalle informaatio-ohjaukselle.
Epäkohtien poistamiseksi toimeksiantajalle ehdotettiin toimenpiteenä kohdennettua informaatio- ohjausta täydennyskoulutuksen muodossa. Koska ongelmat ovat pääosin menettelyllisiä, voidaan täydennyskoulutuksen odottaa vaikuttavan oppilaiden yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumiseen.