Sähköisen talotekniikan vaikutus kerrostaloasuntojen muuntojoustavuuteen 1940-luvulta alkaen
Kotilainen, Rami (2021)
Kotilainen, Rami
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025180
Tiivistelmä
Kerrostaloasuntojen muuntojoustavuus on noussut jälleen ajankohtaiseksi asiaksi koronapandemian ja sen myötä lisääntyneen etätyöskentelyn johdosta. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sähköisten järjestelmien vaikutusta eri ikäkausilla toteutettujen kerrostaloasuntojen sekä uudiskohteiden asuntojen muuntojoustavuuteen. Työn tarve ilmeni Tampereen korkeakouluyhteisön hankkeessa, jossa tarkasteltiin kerrostaloasuntojen muunneltavuutta ja talotekniikan vaikutusta muunneltavuuteen.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten kerrostalorakentaminen on muuttunut 1940-luvulta alkaen ja miten eri aikakausien sähköjärjestelmien toteutus on vaikuttanut tilojen muunneltavuuteen ja miten muunneltavuutta voitaisiin laajempien saneerauksien yhteydessä lisätä. Toisena huomioinnin kohteena oli tarkastella säädösten ja ohjeiden muutosten vaikutusta vanhojen sähköjärjestelmien saneeraukseen ja muunneltavuuden lisäämiseen. Kolmantena tarkasteltavana näkökulmana oli tarkastella, miten muunneltavuutta voitaisiin lisätä uudisrakentamisessa, erityisesti sähköjärjestelmien osalta. Lopuksi pohdittiin vielä, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa tuotekehityksen kautta voitaisiin saavuttaa muuntojoustavuuden lisäämiseksi sähköjärjestelmien osalta.
Vanhempien kohteiden osalta muuntojoustavuuden haastekohdiksi nousivat erityisesti sähköpisteiden sijoittelu sekä vanhat uppoasennukset. Uppoasennusten osalta sähköjärjestelmien muunneltavuus vaatii usein rakenteiden avaamista. Lisäksi vuosien varrella muuttuneet asennusmateriaalit ja -tarvikkeet sekä asennuksia koskevien määräysten muutokset saattavat vaatia asunnon sähköjärjestelmien laajaakin uusimista muunneltavuuden lisäämiseksi.
Uudiskohteiden suunnittelussa muuntojoustavuuden lisäämiseksi vaaditaan hyvää ja laajaa yhteistyötä eri suunnittelutahojen kesken sekä mahdollisesti hieman suurempia investointeja paremmin muunneltavissa oleviin sähköjärjestelmiin. Nykyinen grynderimenetelmä, jossa toteutus pyritään saamaan mahdollisimman edulliseksi asettaa tälle omia haasteitaan. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä tuotekehityksen osalta kehittämällä jännitekiskoihin kytkettävät ja helposti siirrettävät pistorasiat ja valaisinpisteet. Sähkölaitteiden ohjaamiseen soveltuva langaton tekniikka on jo olemassa. Tutkimuksellisesti olisi tarpeen tutkia linjasaneerausten yhteydessä tehtävien toimenpiteiden kustannusvaikutuksia sekä eri vuosikymmenillä jo tehtyjen sähkösaneerausten vaikutusta.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten kerrostalorakentaminen on muuttunut 1940-luvulta alkaen ja miten eri aikakausien sähköjärjestelmien toteutus on vaikuttanut tilojen muunneltavuuteen ja miten muunneltavuutta voitaisiin laajempien saneerauksien yhteydessä lisätä. Toisena huomioinnin kohteena oli tarkastella säädösten ja ohjeiden muutosten vaikutusta vanhojen sähköjärjestelmien saneeraukseen ja muunneltavuuden lisäämiseen. Kolmantena tarkasteltavana näkökulmana oli tarkastella, miten muunneltavuutta voitaisiin lisätä uudisrakentamisessa, erityisesti sähköjärjestelmien osalta. Lopuksi pohdittiin vielä, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa tuotekehityksen kautta voitaisiin saavuttaa muuntojoustavuuden lisäämiseksi sähköjärjestelmien osalta.
Vanhempien kohteiden osalta muuntojoustavuuden haastekohdiksi nousivat erityisesti sähköpisteiden sijoittelu sekä vanhat uppoasennukset. Uppoasennusten osalta sähköjärjestelmien muunneltavuus vaatii usein rakenteiden avaamista. Lisäksi vuosien varrella muuttuneet asennusmateriaalit ja -tarvikkeet sekä asennuksia koskevien määräysten muutokset saattavat vaatia asunnon sähköjärjestelmien laajaakin uusimista muunneltavuuden lisäämiseksi.
Uudiskohteiden suunnittelussa muuntojoustavuuden lisäämiseksi vaaditaan hyvää ja laajaa yhteistyötä eri suunnittelutahojen kesken sekä mahdollisesti hieman suurempia investointeja paremmin muunneltavissa oleviin sähköjärjestelmiin. Nykyinen grynderimenetelmä, jossa toteutus pyritään saamaan mahdollisimman edulliseksi asettaa tälle omia haasteitaan. Jatkotutkimusta voitaisiin tehdä tuotekehityksen osalta kehittämällä jännitekiskoihin kytkettävät ja helposti siirrettävät pistorasiat ja valaisinpisteet. Sähkölaitteiden ohjaamiseen soveltuva langaton tekniikka on jo olemassa. Tutkimuksellisesti olisi tarpeen tutkia linjasaneerausten yhteydessä tehtävien toimenpiteiden kustannusvaikutuksia sekä eri vuosikymmenillä jo tehtyjen sähkösaneerausten vaikutusta.