Virtuaalineuvola – mobiilisovellustoiminnon käyttäjäkeskeinen kehittäminen : äitiysapplikaation itseseurantaominaisuudet raskauden aikaisen hyvinvoinnin tukena
Riutta, Minna (2021)
Riutta, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025181
Tiivistelmä
Layette-äitiysapplikaation uusi kehitteillä oleva Virtuaalineuvolatoiminto kuuluu teknologian mahdollistamiin innovatiivisiin hyvinvointi- ja terveyssovelluksiin, joita voidaan hyödyntää oman kehon muutosten tarkkailuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Virtuaalineuvolan betaversion käyttäjätestaus sekä selvittää käyttäjäpohjaisten arviointimenetelmien avulla toiminnon käytettävyyteen ja sisältöön liittyviä ongelmia ja miten toimintoa tulisi vielä kehittää, jotta se vastaisi kohdekäyttäjäryhmän toiveita ja tarpeita. Opinnäytetyössä tutkittiin myös toiminnon soveltuvuutta raskauden itseseurannan apuvälineenä ja miten toiminto voi tukea tulevan äidin hyvinvointia. Tulosten pohjalta toimeksiantajalle tuotettiin ehdotus Virtuaalineuvolan kehittämiseksi ennen toiminnon julkaisua.
Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen taustatietokyselyn, itsedokumentointimateriaalien, ryhmäteemahaastatteluiden sekä heuristisen arviointimenetelmän avulla. Taustatietokyselyyn vastasi 14 raskaana olevaa naista, joista 11 osallistui Virtuaalineuvolan testaamiseen. Testausjakson pituus oli yksi (1) kuukausi, jonka aikana osallistujat käyttivät toimintoa normaalilla tavallaan omassa toimintaympäristössään. Käyttäjätestauksesta muodostunut laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Heuristisen asiantuntija-arvioinnin kautta löytyi 39 käytettävyysongelmaa, jotka luokiteltiin vakavuuden mukaan.
Virtuaalineuvola oli testikäyttäjien mielestä pääsääntöisesti helppokäyttöinen. Tulosten perusteella toiminnossa on kuitenkin käytettävyyteen ja järjestelmän opittavuuteen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat haitallisesti toiminnon itseseurantaominaisuuksien käyttöön. Testijaksoon osallistuneiden kokemukset toiminnosta ja sen eri osioista vaihtelivat. Yleisesti ottaen Virtuaalineuvola koettiin kannustavana apuvälineenä oman hyvinvoinnin seuraamiseen raskauden aikana. Osallistujat toivoivat enemmän räätälöityjä ominaisuuksia, sillä itselle ei-tarpeelliseksi koettujen hyvinvointimittareiden ohjattu seuraaminen sekä käytettävyydeltään puutteelliset mittariosiot koettiin turhauttavaksi. Käyttäjiltä onnistuttiin keräämään arvokasta tietoa, jota hyödynnettiin kehittämisehdotuksen laatimisessa.
Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen taustatietokyselyn, itsedokumentointimateriaalien, ryhmäteemahaastatteluiden sekä heuristisen arviointimenetelmän avulla. Taustatietokyselyyn vastasi 14 raskaana olevaa naista, joista 11 osallistui Virtuaalineuvolan testaamiseen. Testausjakson pituus oli yksi (1) kuukausi, jonka aikana osallistujat käyttivät toimintoa normaalilla tavallaan omassa toimintaympäristössään. Käyttäjätestauksesta muodostunut laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Heuristisen asiantuntija-arvioinnin kautta löytyi 39 käytettävyysongelmaa, jotka luokiteltiin vakavuuden mukaan.
Virtuaalineuvola oli testikäyttäjien mielestä pääsääntöisesti helppokäyttöinen. Tulosten perusteella toiminnossa on kuitenkin käytettävyyteen ja järjestelmän opittavuuteen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat haitallisesti toiminnon itseseurantaominaisuuksien käyttöön. Testijaksoon osallistuneiden kokemukset toiminnosta ja sen eri osioista vaihtelivat. Yleisesti ottaen Virtuaalineuvola koettiin kannustavana apuvälineenä oman hyvinvoinnin seuraamiseen raskauden aikana. Osallistujat toivoivat enemmän räätälöityjä ominaisuuksia, sillä itselle ei-tarpeelliseksi koettujen hyvinvointimittareiden ohjattu seuraaminen sekä käytettävyydeltään puutteelliset mittariosiot koettiin turhauttavaksi. Käyttäjiltä onnistuttiin keräämään arvokasta tietoa, jota hyödynnettiin kehittämisehdotuksen laatimisessa.
