“Sorgen som är jag.” − En kvalitativ tredelad litteraturstudie om infertila kvinnors upplevelser av sin diagnos och det bemötande de fått från omgivning och vårdpersonal.

Abstract

Ämnet för examensarbetet är kvinnlig infertilitet och kvinnors upplevelser av sin diagnos, samt vård och bemötande. Syftet med studien är att få en överblick av vad infertilitet innebär och hur diagnosen upplevs av kvinnor. Målet är att kunna tillämpa kunskapen inom olika professioner i vårdarbetet. Genomförandet av examensarbetet gjordes i form av en kvalitativ litteraturstudie bestående av tre delstudier. Materialet bestod av 8 vetenskapliga artiklar, 14 antologier och 3 bloggar. Varje delstudies material analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys med induktiv ansats. Resultatet visar att kvinnor med infertilitet oftast upplever diagnosen som negativ. Infertilitet har inverkan på kvinnans fysiska och psykiska hälsa och även det sociala livet. I Sverige upplevdes bemötandet inom vården som mer positivt än i Finland och övriga länder. Slutsats: vidare forskning krävs för att kunna generalisera det resultat som kommer fram i detta arbete.

The subject of this thesis is female infertility and women’s experiences of their diagnosis and the care and personal treatment they have received. The aim of this study is to get an overview of what infertility is and how it is experienced by women. The object is to be able to practice the knowledge within different kinds of health professions. The implementation of this thesis was done as a qualitative literature study, consisting of three sub studies. The material consisted of 8 scientific articles, 14 anthologies and 3 blogs. Each one of the sub studies was analyzed in the form of a qualitative content analysis with an inductive approach. Results shows that women with infertility experience the diagnosis as something negative. Infertility has an impact on the womens physical and mental health, but her social life is also affected. In Sweden the personal treatment from health professionals is experienced as better than in Finland or other countries. The conclusion shows that more research is needed to generalize the result in this thesis.

Oppinäytetyön aineena on naisen hedelmättömyys ja naisten kokemuksia itse diagnoosista, sekä hoitotyöstä ja kohtelusta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada yleiskuva siitä mitä hedelmättömyys tarkoittaa, ja miten naiset kokevat oman hedelmättömyytensä. Tavoitteena on, että hoitoalan eri ammattilaiset voivat soveltaa tutkimuksesta saatua tietoa omaan käyttöönsä. Oppinäytetyön tutkimus tehtiin kvalitatiivisena kirjallisuustutkimuksena, joka jaettiin kolmeksi eri osatutkimukseksi. Tutkimuksen aineisto koostuu 8 tieteellisestä kirjoituksesta, 14 antologiasta ja 3 blogista. Jokaisen osatutkimuksen aineisto on analysoitu kvalitatiivisella sisältöanalyysillä, jossa on käytetty induktiivista lähestymistapaa. Tulos näyttää, että hedelmättömyydestä kärsivät naiset, kokevat diagnoosin negatiivisena asiana. Hedelmättömyys vaikuttaa naisen fyysiseen ja psyykkisen hyvinvointiin, mutta myös hänen sosiaaliseen elämäänsä. Ruotsissa kokemukset sairaanhoitohenkilökunnan kohtaamisesta olivat positiivisempia kuin suomessa ja muissa maissa. Lopputulos: Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta tämän työn tulokset voitaisiin yleistää.

Utvecklingsarbete:

Syftet med denna studie är att ta reda på hur kvinnor med infertilitet upplever bemötandet av vårdpersonal. Stärka barnmorskor kunskap kring bemötande av infertilitet hos kvinnor. Genomförandet av utvecklingsarbetet gjordes genom en enkätintervju med öppna frågor och analyserades genom kvalitativ innehållsanalys Resultatet visar att de flesta kvinnor upplever ett gott bemötande från vården, viktiga faktorer i bemötandet är stöd och empati. Viktigt är att kvinnan upplever ett gott bemötande från första besöket, för att utveckla en god och pålitlig relation. Kvinnor som upplevt att de inte fått ett gott bemötande från första besöket, upplever ett dåligt bemötande under hela behandlingen. Kvinnorna uppskattar att de sköts av samma vårdare under hela behandlingen. Slutsats: vidare forskning krävs för att kunna generalisera det resultat som kommer fram i detta arbete.

Kehitystyö:

Tämä tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten naiset hedelmättömyyden kanssa kokevat terveydenhuollon henkilöstön kohtelua. Vahvistaa kätilöiden tietoa kohtelemassa naisten hedelmättömyys. Kehitystyön toteutus tehtiin kyselyhaastattelulla avoimilla kysymyksillä ja analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset näyttävät, että monet naiset saavat hyvin kohtelun terveydenhuollosta. Tärkeitä tekijöitä kohtelussa ovat tuki ja empatia. On tärkeää, että nainen kokee hyvän vastauksen ensimmäisestä vierailusta, jotta voi kehittää hyvä ja luotettava suhde. Naiset, jotka ovat kokeneet, että he eivät ole saaneet hyvää hoitoa ensimmäisellä käynnillä, kokevat huonoa hoitoa koko hoidon ajan. Naiset arvostavat sitä, että heistä huolehtii sama hoitaja koko hoidon ajan. Lopputulos: Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta tämän työn tulokset voitaisiin yleistää.

Development study:

The aim of this study is to get a view of women’s experiences about the treatment they received from health workers. The implementation of this study was done as an open interview study. The material consisted of 0f 10 women’s answers of the interview. The studies were analyzed in the form of a qualitative content analysis. Results shows that most of the women do believe they get a good treatment from the health workers. Important for the women to feel they do get a good treatment is empathy and support. It is important that the women do feel they got a good treatment already from the start. Women who don’t feel like they got a good treatment the visit do feel like they get a bad treatment every time they go and see they health workers. It’s important that the health workers are the same. The conclusion shows that more research is needed to generalize the result in this study.