Kaskadikäyttö metsäteollisuudessa
Kukkola, Viljami (2021)
Kukkola, Viljami
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325479
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli kertoa metsäteollisuuden kaskadiperiaatteen erilaisista määritelmistä, siitä miten kaskadikäyttö liittyy kiertotalouskonseptiin sekä esitellä kaskadikäytön mittausmenetelmiä. Opinnäytetyössä tuodaan esille myös kaskadikäytön vaikutuksia kolmen näkökulman kautta.
Kaskadikäyttö on määritelty useissa tutkimuksissa ja raporteissa, mutta kaskadikäytön määritelmästä ei ole täyttä yhteisymmärrystä tiedeyhteisössä. Kaskadiperiaatetta voidaan kuvata tavaksi parantaa resurssitehokkuutta hyödyntämällä tuotantoprosessien sivuvirtoja ja jätteitä uusissa lisäarvoa tuottavissa tuotteissa. Kaskadikäyttö liitetään usein osaksi kiertotaloutta niiden samankaltaisten tavoitteiden vuoksi. Suurin osa tutkimuksista käsittelee biomassan kaskadikäyttöä.
Kaskadikäyttöä ja siitä saatavia hyötyjä pyritään todentamaan erilaisten laskentamenetelmien avulla. Kaskadikäytön suuruutta tietyssä tuotteessa kuvataan kaskadikertoimen avulla. Se mittaa sivuvirtojen ja kierrätetyn määrän osuutta kokonaisraaka-ainemäärästä. Kaskadikäytön vaikutuksia mitataan yleensä tuotteen elinkaariarvioinnilla (LCA) tai EU-hankkeessa kehitetyllä ToSIA-laskentamallilla (Tool for Sustainability Impact Assesment).
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin kaskadikäytön vaikutuksia kolmen näkökulman avulla, jotka ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Kaskadiperiaatteen suurimmat hyödyt tulevat kasvavan resurssitehokkuuden myötä, kun sivuvirtojen ja jätteiden käyttö raaka-aineina yleistyy. Näin vähennetään myös metsien hakkuu tarvetta, kun raakapuun kysyntä pienenee.
Käytettyjen lähteiden pohjalta on koottu kolme johtopäätöstä, jotka kuvaavat biomassan kaskadikäyttöä teollisuudessa. Kaskadikäytön toimivuus resurssitehokkaana kiertotalouden työkaluna on todettu useissa tutkimuksissa. Kaskadi- periaatteen käyttöönottoa hidastaa yrityksissä bioenergiaan kohdistuvat suuret tuet, jätepuun kattavan keräysjärjestelmän puute sekä sivuvirtojen ja jätteen laatustandardien puuttuminen.
Kaskadikäyttö on määritelty useissa tutkimuksissa ja raporteissa, mutta kaskadikäytön määritelmästä ei ole täyttä yhteisymmärrystä tiedeyhteisössä. Kaskadiperiaatetta voidaan kuvata tavaksi parantaa resurssitehokkuutta hyödyntämällä tuotantoprosessien sivuvirtoja ja jätteitä uusissa lisäarvoa tuottavissa tuotteissa. Kaskadikäyttö liitetään usein osaksi kiertotaloutta niiden samankaltaisten tavoitteiden vuoksi. Suurin osa tutkimuksista käsittelee biomassan kaskadikäyttöä.
Kaskadikäyttöä ja siitä saatavia hyötyjä pyritään todentamaan erilaisten laskentamenetelmien avulla. Kaskadikäytön suuruutta tietyssä tuotteessa kuvataan kaskadikertoimen avulla. Se mittaa sivuvirtojen ja kierrätetyn määrän osuutta kokonaisraaka-ainemäärästä. Kaskadikäytön vaikutuksia mitataan yleensä tuotteen elinkaariarvioinnilla (LCA) tai EU-hankkeessa kehitetyllä ToSIA-laskentamallilla (Tool for Sustainability Impact Assesment).
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin kaskadikäytön vaikutuksia kolmen näkökulman avulla, jotka ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Kaskadiperiaatteen suurimmat hyödyt tulevat kasvavan resurssitehokkuuden myötä, kun sivuvirtojen ja jätteiden käyttö raaka-aineina yleistyy. Näin vähennetään myös metsien hakkuu tarvetta, kun raakapuun kysyntä pienenee.
Käytettyjen lähteiden pohjalta on koottu kolme johtopäätöstä, jotka kuvaavat biomassan kaskadikäyttöä teollisuudessa. Kaskadikäytön toimivuus resurssitehokkaana kiertotalouden työkaluna on todettu useissa tutkimuksissa. Kaskadi- periaatteen käyttöönottoa hidastaa yrityksissä bioenergiaan kohdistuvat suuret tuet, jätepuun kattavan keräysjärjestelmän puute sekä sivuvirtojen ja jätteen laatustandardien puuttuminen.