Kätilö mielenterveyden edistäjänä perinataaliaikana: integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Perinataaliaikainen mielenterveys vaikuttaa niin äitiin, sikiöön, syntyneeseen lapseen kuin koko perheeseen. Jopa viidennes äideistä kärsii jostakin perinataaliaikaisesta mielenterveyshäiriöstä, ja usein häiriöt jäävät tunnistamatta ja hoitamatta. Hoitaessaan äitejä raskaus- ja lapsivuodeaikana kätilöt ovat otollisessa asemassa niin tunnistamaan kuin hoitamaan äitien mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden edistäminen onkin merkittävä osa kätilön työtä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata kuinka kätilöt edistävät äitien mielenterveyttä perinataaliaikana. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa kätilöiden mielenterveysosaamisesta. Lisäksi haluttiin tuottaa tietoa hoitotyön menetelmistä, joita kätilöt käyttävät mielenterveyden edistämisen välineinä sekä mielenterveyttä edistävään kätilötyöhön vaikuttavista tekijöistä.

Aineistohaut toteutettiin seuraavissa tietokannoista: CINAHL Plus with full text (EBSCO), Cochrane Library, Joanna Briggs Institute EBP Database, Medic, ProQuest ja PubMed. Aineistohakua täydennettiin Google Scholar- ja Google-hakukoneiden avulla. Löytyneistä 696 artikkelista katsaukseen valikoitui 18 artikkelia. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla.

Tulokset osoittivat, että kätilöiden mielenterveysosaaminen koostui tiedoista, taidoista ja asenteista. Mielenterveyden edistäminen näkyi kätilön jokapäiväisessä työssä arviointina, päätöksentekona, hoitotyönä ja jatkohoitoon ohjaamisena. Kätilöt toteuttivat erilaisia kätilöjohtoisia interventioita, joiden tavoitteena oli ennaltaehkäistä mielenterveyshäiriöitä sekä tukea ja hoitaa äitien mielenterveyttä. Mielenterveyttä edistävään kätilötyöhön vaikuttavia tekijöitä olivat kätilöiden osaaminen ja koulutus. Lisäksi siihen vaikuttivat organisaatiolähtöiset tekijät, kuten palveluiden ja hoito-ohjeiden saatavuus, hoidon jatkuvuus sekä henkilöstö- ja aikamitoitukset.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kätilötyötä ja kätilöiden mielenterveyden edistämisen osaamista. Perinataaliaikaisten mielenterveyshäiriöiden hoitoa tulisi kehittää rakentamalla selkeät hoito-ohjeet ja hoitopolut kätilöiden työn tueksi. Perinataalimielenterveyteen liittyvää koulutusta tulisi kehittää osana kätilökoulutusta ja ammatillisena täydennyskoulutuksena.

Perinatal mental health has effects on a mother, a fetus, a child and a whole family. Up to one fifth of the mothers suffer from perinatal mental disorders which often remain undetected and untreated. Midwives are in a favourable position to detect and treat perinatal mental disorders when treating mothers during pregnancy and puerperal period. Mental health promotion is a significant part of midwifery.

The aim of the thesis was by way of an integrative literature review to describe how midwives promote mental health during the perinatal period. Its purpose was to produce knowledge about midwives’ know-how in mental health area and interventions they use as methods in order to promote mental health. Another purpose was to produce knowledge about factors that impact on midwives’ work in the area of mental health promotion.

Databases that were searched were CINAHL Plus with full text (EBSCO), Cochrane Library, Joanna Briggs Institute EBP Database, Medic, ProQuest and PubMed. The search was counterpointed with Google Scholar and Google search engines. 696 articles were found and 18 of them were selected in the review. The data was analysed by way of thematic analysis.

The results showed that midwives’ know-how in mental health was formed from knowledge, skills and attitude. Mental health promotion in midwives’ everyday work was made up of assessment, decision making, nursing and referral. Midwives were putting midwife-led interventions into practise. The goal of the interventions was to prevent mental disorders and support or treat mothers’ mental health. The factors that affected on midwives’ work in the area of mental health promotion were knowledge, skills and education. Equally organizational factors like access to services, the presence of guidelines, the continuity of care and time and human resources had an influence.

Results of the thesis can be utilized when regenerating midwifery and midwives’ know-how in the area of mental health promotion. The treatment of perinatal mental disorders should be improved by building up clearly defined guidelines and care pathways to support midwives’ work. Both pre and post registration education in perinatal mental health for midwives should be improved.