Alle 20-vuotiaiden yksinhuoltajaäitien näkemyksiä yksinhuoltajuudesta
Kauppinen, Emmi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kauppinen, Emmi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924858
Tiivistelmä
Kaikista lapsiperheistä 24 prosenttia on yhden vanhemman perheitä, joista 20 prosenttia on äiti – lapsi-perheitä. Maailma muuttuu ja samalla myös äitiys ja vanhemmuus. Halusin valita aiheen, joka on vuodesta toiseen ajankohtainen ja vaatii uusia tutkimustuloksia. Mielestäni on hyvä saada ajankohtaista tietoa, miten nuoret yksinhuoltajaäidit näkevät yksinhuoltajuuden vuonna 2021. Opinnäytetyön tarkoituksena on saada lisää tietoa, miten nuoret yksinhuoltajaäidit näkevät arkensa ainoana vanhempana. Tavoitteena on kuvata yksinhuoltajien näkemyksiä ja jaksamisesta arjessa sekä kartoittaa, mitkä tekijät arjessa lisäävät haasteellisuuden tunnetta. Laadullinen tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna kesällä 2021 etsimällä 18 – 20-vuotiaita yksinhuoltajaäitejä sosiaalisen median kautta. Haastattelu toteutettiin sähköpostitse lähettämällä vastaajille avoimet haastattelukysymykset. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa selvisi, että nuoret yksinhuoltajaäidit näkevät arkensa pääosin miellyttävänä ja helppona, vaikka rankkojakin päiviä mahtuu arkeen pienen lapsen kanssa. Yksinhuoltajilla arki on pitkälti rutiinien ja päivärytmin ylläpitoa. Voimia arkeen tuo ylpeys lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä ulkopuolelta saatu tuki. Tutkimus osoitti, että nuoret yksinhuoltajaäidit hyötyvät perheen sisältä tulevan tukiverkoston lisäksi myös vertaistuen saamisesta muilta samassa tilanteessa olevilta äideiltä ja yhteiskunnan tarjoamista palveluista, kuten neuvolasta ja varhaiskasvatuksesta.