Toimintaterapian aikuisasiakkaiden lausuntojen analysointi ja siltaaminen ICF-luokitukseen
Turto, Minna; Grönqvist, Elina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325623
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Coronarian toimintaterapeuttien laatimia toimintaterapialausuntoja ICF-luokituksen viitekehyksessä. Tavoitteena oli luoda selvitys, mitkä ICF-luokituksen osa-alueet ja kuvauskohteet esiintyvät toimintaterapeuttien kirjoittamissa toimintakyvyn kuvauksissa. Toimintakyvyn kuvauksia tarkasteltiin kahdesta eri näkökulmasta: toimintakyky terapiajakson alussa ja lopussa sekä toimintakyky tavoitteiden näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Coronarian kanssa. Tarve ICF-luokituksen esiintyvyyden selvityselle nousi kansainvälisen INPRO-hankkeen myötä, jossa moniammatillisuuden kehittäminen on keskiössä ja Maailman Terveysjärjestö WHO:n ICF-luokitus sen kehittämisen työkaluna.
Tutkimusaineisto koostui 10 toimintaterapialausunnosta, jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Lausunnoista tunnistetut ja kootut toimintakyvyn kuvaukset sillattiin ICF-luokitukseen standardoidun siltausohjeen mukaisesti. Siltauksen tulosten kokoamisessa hyödynnettiin laadullista sisällön erittelyä ja tulokset koottiin visuaaliseen ja havainnollistavaan muotoon. Aineistonkeruu toteutui toimeksiantajan toimesta ja sen kokoamista ohjasi kaksi kriteeriä: lausunnot koskivat toimintaterapian aikuisasiakkaita ja ne oli kirjoitettu aikavälillä 2020–2021.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että toimintaterapeuttien kirjoittamat toimintakyvyn kuvaukset olivat sillattavissa eniten ICF-luokituksen suoritukset ja osallistuminen osa-alueeseen (37 %). Toimintaterapeutit kuvailivat asiakkaan toimintakykyä tällä osa-alueella eniten itsestä huolehtimisen (d5) ja liikkumisen (d4) näkökulmista. Toimintakyvyn kuvaukset olivat sillattavissa usein myös ICF-luokituksen ruumiin/kehon toimintojen osa-alueelle (27 %) painottuen liikkeisiin liittyvien toimintojen (b7) sekä mielentoimintojen (b1) kuvaamiseen. Ympäristötekijöiden osa-alue (22 %) esiintyi toimintaterapeuttien kuvatessa asiakkaiden tarvitsemia tuotteita ja teknologioita (e1) sekä ihmisten (e3) ja palveluiden (e5) tarjoamaa tukea. ICF-luokituksen ruumiin rakenteiden osa-alue ei esiintynyt ollenkaan. Johtopäätöksenä todettiin, että toimintaterapeuttien laatimat toimintakyvyn kuvaukset olivat suurilta osin sillattavissa ICF-luokitukseen. Osa kuvauksista (14 %) jäi siltaamatta sen vuoksi, että ne olivat yksilötekijöitä, liian laajoja tai suppeita kuvauksia, ICF-luokitukseen kuulumattomia kuvauksia tai terveydentilaan ja elämänlaatuun viittaavia kuvauksia. Tulokset olivat samansuuntaiset verrattaessa toimintakyvyn kuvauksia terapiajakson alussa ja lopussa sekä toimintakyvyn kuvauksia tavoitteiden näkökulmasta. Yleisesti huomattiin, että tavoitteiden näkökulmasta tarkasteltuna toimintakyvyn kuvaukset eivät jakautuneet niin laajasti eri ICF-luokituksen pääluokkien kesken.
Tutkimusaineisto koostui 10 toimintaterapialausunnosta, jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Lausunnoista tunnistetut ja kootut toimintakyvyn kuvaukset sillattiin ICF-luokitukseen standardoidun siltausohjeen mukaisesti. Siltauksen tulosten kokoamisessa hyödynnettiin laadullista sisällön erittelyä ja tulokset koottiin visuaaliseen ja havainnollistavaan muotoon. Aineistonkeruu toteutui toimeksiantajan toimesta ja sen kokoamista ohjasi kaksi kriteeriä: lausunnot koskivat toimintaterapian aikuisasiakkaita ja ne oli kirjoitettu aikavälillä 2020–2021.
Tutkimuksen tuloksena selvisi, että toimintaterapeuttien kirjoittamat toimintakyvyn kuvaukset olivat sillattavissa eniten ICF-luokituksen suoritukset ja osallistuminen osa-alueeseen (37 %). Toimintaterapeutit kuvailivat asiakkaan toimintakykyä tällä osa-alueella eniten itsestä huolehtimisen (d5) ja liikkumisen (d4) näkökulmista. Toimintakyvyn kuvaukset olivat sillattavissa usein myös ICF-luokituksen ruumiin/kehon toimintojen osa-alueelle (27 %) painottuen liikkeisiin liittyvien toimintojen (b7) sekä mielentoimintojen (b1) kuvaamiseen. Ympäristötekijöiden osa-alue (22 %) esiintyi toimintaterapeuttien kuvatessa asiakkaiden tarvitsemia tuotteita ja teknologioita (e1) sekä ihmisten (e3) ja palveluiden (e5) tarjoamaa tukea. ICF-luokituksen ruumiin rakenteiden osa-alue ei esiintynyt ollenkaan. Johtopäätöksenä todettiin, että toimintaterapeuttien laatimat toimintakyvyn kuvaukset olivat suurilta osin sillattavissa ICF-luokitukseen. Osa kuvauksista (14 %) jäi siltaamatta sen vuoksi, että ne olivat yksilötekijöitä, liian laajoja tai suppeita kuvauksia, ICF-luokitukseen kuulumattomia kuvauksia tai terveydentilaan ja elämänlaatuun viittaavia kuvauksia. Tulokset olivat samansuuntaiset verrattaessa toimintakyvyn kuvauksia terapiajakson alussa ja lopussa sekä toimintakyvyn kuvauksia tavoitteiden näkökulmasta. Yleisesti huomattiin, että tavoitteiden näkökulmasta tarkasteltuna toimintakyvyn kuvaukset eivät jakautuneet niin laajasti eri ICF-luokituksen pääluokkien kesken.