AVH-potilaan akuuttivaiheen yläraajan kuntoutus toimintaterapiassa
Kaukola, Sofia; Ojanen, Niina (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325575
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa ja se heikentää monella tavalla ihmisen toimintakykyä. Mahdollisimman varhain aloitettu kuntoutus edistää toimintakyvyn palautumista. Toimintaterapian avulla voidaan parantaa yläraajan toimintakykyä ja lisätä omatoimisuutta arjessa. AVH:n akuuttivaiheessa käytettyjä toimintaterapian menetelmiä on tutkittu vähän. Opinnäytetyön tavoitteena oli integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, millaisia toimintaterapian menetelmiä AVH:n akuuttivaiheen yläraajan kuntoutuksessa on käytetty ja millaisia tuloksia niillä on saatu.
Systemaattinen aineiston keruu suoritettiin Cochrane Library-, Medline- ja CINAHL Plus Full Text -tietokannoista ja se valikoitui ennalta määritettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Lopullinen aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen.
Tutkimuksissa kuvatut interventiot kohdistuivat yläraajan toiminnan palauttamiseen sairaalaympäristössä. Tutkimuksissa käytetyt interventiokeinot olivat toistoharjoitteluun, valmistelevaan toimintaan ja restoratiiviseen toimintaan pohjautuvia. Toimintaterapiainterventioiden sisältöä ja niissä käytettyjä menetelmiä ei suurimmassa osassa tutkimuksista kuvailtu tarkasti. Interventioiden tulokset näkyvät TMO-mallin mukaisesti asiakkaan elementteihin sisältyvässä kehon ja ruumiin toiminnoissa. Yleisimmin raportoidut tulokset ovat käden sekä sormien puristusvoiman lisääntyminen. Transkaniaalinen magneettistimulaatio tai virtuaaliharjoittelu yhdistettynä tavanomaiseen yläraajan harjoitteluun todettiin tuovan parempia tuloksia pelkkään tavanomaiseen terapiaan verrattuna.
Johtopäätöksenä voidaan todeta restoratiivisen toiminnan, valmistelevien toimintojen sekä toistoharjoittelun olevan tehokasta AVH:n akuuttivaiheessa. Lisätutkimusta tarvitaan AVH:n jälkeisen akuuttivaiheen yläraajaharjoittelun hyödyistä toiminnan tasolla mitattuna. In Finland cerebrovascular accident is common cause of death. It is known more commonly as stroke. Stroke impairs occupational performance in many ways. Starting rehabilitation as early as possible promotes recovery. Occupational therapy can be used to improve the functioning of the upper limb and increase independence in everyday life. Little research has been done on the methods of occupational therapy in the acute phase of stroke.
The thesis was implemented by means of an Integrative literature review. The aim of the thesis was to discover what kind of occupational therapy methods have been used in the rehabilitation of the upper limb in the acute phase after stroke and what kind of results have been obtained with them. Systematic data collection was performed from the Cochrane Library, Medline, and CINAHL Plus Full Text databases and was selected based on predefined inclusion and exclusion criteria. The final research material consisted of six peer-reviewed research articles that were analyzed using theory-based content analysis.
The interventions described in the studies were aimed at restoring the functions of the upper limb in the hospital settings. These means of intervention in the studies were based on repetitive training, preparatory activities, and restorative activities. Most studies didn’t provide precise information on the content of occupational therapy interventions and the methods used in them. According to the TMO-model, the results of interventions are reflected in the body functions included in the client's elements. The most commonly reported result is an increase in the grip strength of the hand and fingers. Transcanial magnetic stimulation or virtual training combined with conventional upper limb training was found to provide better results compared to conventional therapy alone.
In conclusion, restorative activities, preparatory activities and repetitive training are effective in the acute phase of stroke. Further research is needed on the benefits of post-stroke acute phase upper limb training measured at the operational level.
Systemaattinen aineiston keruu suoritettiin Cochrane Library-, Medline- ja CINAHL Plus Full Text -tietokannoista ja se valikoitui ennalta määritettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Lopullinen aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, jotka analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen.
Tutkimuksissa kuvatut interventiot kohdistuivat yläraajan toiminnan palauttamiseen sairaalaympäristössä. Tutkimuksissa käytetyt interventiokeinot olivat toistoharjoitteluun, valmistelevaan toimintaan ja restoratiiviseen toimintaan pohjautuvia. Toimintaterapiainterventioiden sisältöä ja niissä käytettyjä menetelmiä ei suurimmassa osassa tutkimuksista kuvailtu tarkasti. Interventioiden tulokset näkyvät TMO-mallin mukaisesti asiakkaan elementteihin sisältyvässä kehon ja ruumiin toiminnoissa. Yleisimmin raportoidut tulokset ovat käden sekä sormien puristusvoiman lisääntyminen. Transkaniaalinen magneettistimulaatio tai virtuaaliharjoittelu yhdistettynä tavanomaiseen yläraajan harjoitteluun todettiin tuovan parempia tuloksia pelkkään tavanomaiseen terapiaan verrattuna.
Johtopäätöksenä voidaan todeta restoratiivisen toiminnan, valmistelevien toimintojen sekä toistoharjoittelun olevan tehokasta AVH:n akuuttivaiheessa. Lisätutkimusta tarvitaan AVH:n jälkeisen akuuttivaiheen yläraajaharjoittelun hyödyistä toiminnan tasolla mitattuna.
The thesis was implemented by means of an Integrative literature review. The aim of the thesis was to discover what kind of occupational therapy methods have been used in the rehabilitation of the upper limb in the acute phase after stroke and what kind of results have been obtained with them. Systematic data collection was performed from the Cochrane Library, Medline, and CINAHL Plus Full Text databases and was selected based on predefined inclusion and exclusion criteria. The final research material consisted of six peer-reviewed research articles that were analyzed using theory-based content analysis.
The interventions described in the studies were aimed at restoring the functions of the upper limb in the hospital settings. These means of intervention in the studies were based on repetitive training, preparatory activities, and restorative activities. Most studies didn’t provide precise information on the content of occupational therapy interventions and the methods used in them. According to the TMO-model, the results of interventions are reflected in the body functions included in the client's elements. The most commonly reported result is an increase in the grip strength of the hand and fingers. Transcanial magnetic stimulation or virtual training combined with conventional upper limb training was found to provide better results compared to conventional therapy alone.
In conclusion, restorative activities, preparatory activities and repetitive training are effective in the acute phase of stroke. Further research is needed on the benefits of post-stroke acute phase upper limb training measured at the operational level.