Training Room -pilotin vaikutukset nuorten urheilijoiden alaraajojen fyysisiin ominaisuuksiin
Pekkanen, Vili; Strömblad, Ville (2021)
Pekkanen, Vili
Strömblad, Ville
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325539
Tiivistelmä
Nuorelle monipuolinen liikkuminen lapsuudesta lähtien on hyvin tärkeää, jota voidaan perustella hermoston varhaisella kypsymisellä ja eri herkkyyskausilla. Hermostollinen plastisuus mahdollistaa nuoruudessa taitojen oppimista myöhempää vaihetta nopeammin. Monet joukkue- ja mailapelit vaativat urheilijalta useita eri fyysisiä ominaisuuksia ja taitoja, kuten voimaa, kestävyyttä, koordinaatiota ja liikkuvuutta. Monipuolisella ja tehokkaalla harjoittelulla pystytään kehittämään näitä ominaisuuksia.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Training Room-hankkeen Killeripilotin tehokkuutta nuorten urheilijoiden fyysisen kehityksen näkökulmasta edellä mainittuja alaraajojen fyysisiä ominaisuuksia tarkastelemalla. Tavoitteena oli luoda hankkeesta saadun datan perusteella luotettava ja kattava analyysi ominaisuuksien muutoksista. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin hankkeessa suoritetuista alku- ja loppumittauksista, joka analysoitiin ja määriteltiin kuvaamaan eri ominaisuuksia testien fyysisten vaatimusten perusteella. Mittauksiin osallistui 109 urheilijaa neljästä eri joukkueesta, joista 65 valikoitui lopulliseen kohderyhmään ja tulosten analysointiin. Urheilijat olivat 11–13-vuotiaita.
Aineiston perusteella pystyttiin osoittamaan, että kehitystä oli tullut jokaisella alaraajojen fyysisten ominaisuuksien osa-alueella. Prosentuaalista kasvua tuloksissa eniten oli voimaominaisuuksissa, toiseksi eniten kehonhallinnan ja dynaamista tasapainoa vaativissa suorituksissa ja vähiten prosentuaalisesti kehittyi liikkuvuus. Alkumittausten tuloksia vertaillessa huomattiin, että alkutesteistä lähtökohtaisesti heikommat tulokset saaneet urheilijat paransivat tuloksiaan lopputesteihin paremmin, kuin alkutesteistä jo hyvät tulokset saaneet urheilijat. Johtopäätöksenä joukkueiden tasokkaimmille urheilijoille voisi tulosten perusteella sopia paremmin yksilöllisempi harjoitteluohjelma.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Training Room-hankkeen Killeripilotin tehokkuutta nuorten urheilijoiden fyysisen kehityksen näkökulmasta edellä mainittuja alaraajojen fyysisiä ominaisuuksia tarkastelemalla. Tavoitteena oli luoda hankkeesta saadun datan perusteella luotettava ja kattava analyysi ominaisuuksien muutoksista. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin hankkeessa suoritetuista alku- ja loppumittauksista, joka analysoitiin ja määriteltiin kuvaamaan eri ominaisuuksia testien fyysisten vaatimusten perusteella. Mittauksiin osallistui 109 urheilijaa neljästä eri joukkueesta, joista 65 valikoitui lopulliseen kohderyhmään ja tulosten analysointiin. Urheilijat olivat 11–13-vuotiaita.
Aineiston perusteella pystyttiin osoittamaan, että kehitystä oli tullut jokaisella alaraajojen fyysisten ominaisuuksien osa-alueella. Prosentuaalista kasvua tuloksissa eniten oli voimaominaisuuksissa, toiseksi eniten kehonhallinnan ja dynaamista tasapainoa vaativissa suorituksissa ja vähiten prosentuaalisesti kehittyi liikkuvuus. Alkumittausten tuloksia vertaillessa huomattiin, että alkutesteistä lähtökohtaisesti heikommat tulokset saaneet urheilijat paransivat tuloksiaan lopputesteihin paremmin, kuin alkutesteistä jo hyvät tulokset saaneet urheilijat. Johtopäätöksenä joukkueiden tasokkaimmille urheilijoille voisi tulosten perusteella sopia paremmin yksilöllisempi harjoitteluohjelma.
