Tulolähdejaon poistumisen vaikutukset osakeyhtiön verotukseen
Kivimäki, Salla (2021)
Kivimäki, Salla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526040
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kohdeorganisaatio oli suhteellisen tuore sähköinen tilitoimisto Numbers Company Oy, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2020. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia verovuonna 2020 voimaan tulleen tulolähdejaon poistumisen tuomia muutoksia, kohdeorganisaation tämänhetkisiä veroilmoituskäytäntöjä ja tuottaa niihin kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin veroilmoituksen tekemistä helpottava ohjeistus, johon koottiin tärkeimmät tulolähdejaon poistumisesta aiheutuneet muutokset.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa oli myös konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä, sillä työn yhtenä tavoitteena oli luoda ohjeistus, joka on konkreettinen tuotos. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin dokumenttianalyysia ja haastatteluja. Haastattelut toteutettiin työntekijöiden haastatteluiden osalta ryhmähaastatteluna ja kohdeyrityksen osakkaan kohdalla yksilöhaastatteluna. Haastattelukysymykset olivat puolistrukturoituja. Työntekijöiden haastattelut pidettiin ensin ja vastausten pohjalta muokattiin osakkaalle suunnatut haastattelukysymykset. Veroilmoituksen tekemiseen liittyvä ohjeistus luotiin lopuksi haastatteluissa esiin nousseiden tarpeiden ja dokumenttianalyysin avulla.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että ohjeistuksen laatiminen koettiin tarpeelliseksi ja ohjeistuksen uskotaan nopeuttavan jatkossa veroilmoitusten tekemistä ja vähentävän veroilmoituksiin liittyviä lisäselvityspyyntöjä. Haastatteluissa tuli ilmi sisäisten ohjeistusten dokumentoinnin ja ajantasaisuuden tärkeys, sekä osaamisalueiden jakamisen tarve tulevaisuudessa. Tutkimuksen myötä nousi esiin muun muassa tarve dokumentoida organisaation osaamiskartoitus ja muokata käytössä olevaa verolaskelma pohjaa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa oli myös konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä, sillä työn yhtenä tavoitteena oli luoda ohjeistus, joka on konkreettinen tuotos. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin dokumenttianalyysia ja haastatteluja. Haastattelut toteutettiin työntekijöiden haastatteluiden osalta ryhmähaastatteluna ja kohdeyrityksen osakkaan kohdalla yksilöhaastatteluna. Haastattelukysymykset olivat puolistrukturoituja. Työntekijöiden haastattelut pidettiin ensin ja vastausten pohjalta muokattiin osakkaalle suunnatut haastattelukysymykset. Veroilmoituksen tekemiseen liittyvä ohjeistus luotiin lopuksi haastatteluissa esiin nousseiden tarpeiden ja dokumenttianalyysin avulla.
Johtopäätöksinä voitiin todeta, että ohjeistuksen laatiminen koettiin tarpeelliseksi ja ohjeistuksen uskotaan nopeuttavan jatkossa veroilmoitusten tekemistä ja vähentävän veroilmoituksiin liittyviä lisäselvityspyyntöjä. Haastatteluissa tuli ilmi sisäisten ohjeistusten dokumentoinnin ja ajantasaisuuden tärkeys, sekä osaamisalueiden jakamisen tarve tulevaisuudessa. Tutkimuksen myötä nousi esiin muun muassa tarve dokumentoida organisaation osaamiskartoitus ja muokata käytössä olevaa verolaskelma pohjaa.