Balanced Scorecard -malli Erityishuoltopiirille
Aliska, Tomi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526064
Tiivistelmä
Balanced Scorecard, lyhennettynä BSC on monipuolinen toiminnan ohjausjärjestelmä, jonka avulla organisaatiot tarkistavat toimintaansa neljästä eri näkökulmasta, joita ovat taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma ja oppimisen ja kasvun näkökulma. Näkökulmilla saadaan tietoa organisaatiosta kokonaisvaltaisemmin, koska kokonaiskuvaa yleisesti katsotaan liiaksi taloudellisesta näkökannasta. Näkökulmien apuna ovat erilaiset mittarit, koska BSC:n perusajatuksena on ’’jos et voi mitata sitä, et voi johtaa sitä’’.
BSC-mallin perusajatus lähtee strategian muuttamisesta käytännön toiminnaksi, joka on jokaiselle organisaatiolle haaste. Teorian valossa BSC nähdään hyvänä työkaluna strategian luomisprosessissa ja sen saaminen organisaation jokaiselle tasolle. Tulevina vuosina kuntia uhkaa työvoimapula, jonka takia henkilöstövarojen käytön on oltava järkevää, säästeliästä ja joustavaa. Kuntien ja palveluiden uudistukset ovat käynnissä ja siksi sen toteuttaminen vaatii hyviä johtamistaitoja, jotta muutokset pystytään toteuttamaan organisaatiossa onnistuneesti. Erityishuoltopiirin johtajan aloitteesta asiaan halutaan muutosta. Hänen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa strategisten mittareiden tarve tulee korostumaan sosiaali- ja terveysalan kentällä.
Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää Balanced Scorecardin hyötyjä ja tehdä kirjalli suuskatsausta liittyen aiheeseen. Tarkoituksena on myös tutkia, miten KTO voisi hyödyntää eri
mittareita Balanced Scorecardin näkökulmiin perustuen. Kehittämistyön kysymykset:ovat: 1) Kuinka Balanced Scorecardia hyödyntää Erityishuoltopiirissä? & 2) Millaisia ovat hyvät ja soveltuvat mittarit Erityishuoltopiirissä?
Kuvailen opinnäytetyössäni kolme toimivaa BSC:n mallia, joita on hyödynnetty julkisella sektorilla. Kaksi ensimmäistä mallia (Lumijärven ja Jylhäsaaren -malli & Määtän ja Ojalan -malli ovat selitetty lyhyemmin, koska toimeksiantajaa kiinnosti erityisesti Olven, Royn ja Wetterin -malli. Olven, Royn ja Wetterin malli on kuvattu yksityiskohtaisemmin, sen eri vaiheita, kuinka BSC-mallista saadaan toimiva osa organisaatiota.
BSC-mallin perusajatus lähtee strategian muuttamisesta käytännön toiminnaksi, joka on jokaiselle organisaatiolle haaste. Teorian valossa BSC nähdään hyvänä työkaluna strategian luomisprosessissa ja sen saaminen organisaation jokaiselle tasolle. Tulevina vuosina kuntia uhkaa työvoimapula, jonka takia henkilöstövarojen käytön on oltava järkevää, säästeliästä ja joustavaa. Kuntien ja palveluiden uudistukset ovat käynnissä ja siksi sen toteuttaminen vaatii hyviä johtamistaitoja, jotta muutokset pystytään toteuttamaan organisaatiossa onnistuneesti. Erityishuoltopiirin johtajan aloitteesta asiaan halutaan muutosta. Hänen näkemyksen mukaan tulevaisuudessa strategisten mittareiden tarve tulee korostumaan sosiaali- ja terveysalan kentällä.
Kehittämistyön tarkoituksena on selvittää Balanced Scorecardin hyötyjä ja tehdä kirjalli suuskatsausta liittyen aiheeseen. Tarkoituksena on myös tutkia, miten KTO voisi hyödyntää eri
mittareita Balanced Scorecardin näkökulmiin perustuen. Kehittämistyön kysymykset:ovat: 1) Kuinka Balanced Scorecardia hyödyntää Erityishuoltopiirissä? & 2) Millaisia ovat hyvät ja soveltuvat mittarit Erityishuoltopiirissä?
Kuvailen opinnäytetyössäni kolme toimivaa BSC:n mallia, joita on hyödynnetty julkisella sektorilla. Kaksi ensimmäistä mallia (Lumijärven ja Jylhäsaaren -malli & Määtän ja Ojalan -malli ovat selitetty lyhyemmin, koska toimeksiantajaa kiinnosti erityisesti Olven, Royn ja Wetterin -malli. Olven, Royn ja Wetterin malli on kuvattu yksityiskohtaisemmin, sen eri vaiheita, kuinka BSC-mallista saadaan toimiva osa organisaatiota.