Saimaan alueen yrittäjien näkemyksiä kulttuuripääkaupunkiyhteistyöstä
Krogell, Katja (2021)
Lataukset:
Krogell, Katja
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526175
Tiivistelmä
Suomesta valittiin yksi kaupunki Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Kisassa oli mukana Tampere, Oulu ja Savonlinna. Savonlinnan hakemiseen liittyvä hanke on nimeltään Saimaa-ilmiö2026. Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas. Opinnäytetyön tavoite oli kartoittaa alueen yrittäjien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodelle. Tutkimusongelman pääkysymys on: Mitkä ovat Saimaan alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrittäjien näkemykset kulttuuri-pääkaupunkiyhteistyöstä. Tutkimusongelmaa rajattiin määrittämällä kaksi alakysymystä: Millaisiin yhteistyömuotoihin yrittäjät ovat valmiita osallistumaan kulttuuripääkaupunkivuotena ja Millaista tuotteistusta yrittäjät haluavat toteuttaa Saimaa-ilmiö2026-tunnuksen alla.
Tutkimusote on kvalitatiivinen. Opinnäytetyön tulokulma on kehittämistietoa tuottava tutkimus. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelut ja työpaja. Tutkimukseen osallistuneiden toimijoiden mielestä Saimaa-ilmiö2026-hankkeen tiedotus ja näkyvyys oli heikko. Osallistujien näkemyksien mukaan, tarvitaan isompi organisaatio yhteistyön ja verkostojen kehitystyön alullepanijaksi. Haastatellut yrittäjät toivoivat pääsevänsä mukaan jo tuotteistuksen ja tapahtumien suunnitteluvaiheeseen. He olivat valmiita panostamaan henkilöstö- ja aikaresursseja kulttuuripääkaupunkiyhteistyön kehittämiseen sekä tuotekehittelyyn. Suoraan rahalliseen panostukseen ei oltu halukkaita. Tutkimukseen osallistuneet toivoivat sellaisia yhteistyömuotoja, joista on molemminpuolinen hyöty ja jotka ovat toimivia ja asiakaslähtöisiä. Tärkeäksi koettiin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden perintö ja että toiminta ja yhteistyö jatkuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin.
Tulosten perusteella yhteistyö Saimaan alueella vaatii kehittämistä, jotta ilmapiiri saadaan nykyistä positiivisemmaksi ja osallistuminen rohkaisevammaksi. Vaikka Euroopan kulttuuripääkaupunkivalinta ei osunut Savonlinnaan, ovat opinnäytetyön tutkimustulokset käyttökelpoisia. Tulokset ovat yleispätevästi sovellettavissa Saimaan alueen monialaisen verkoston rakentamisessa.
Tutkimusote on kvalitatiivinen. Opinnäytetyön tulokulma on kehittämistietoa tuottava tutkimus. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelut ja työpaja. Tutkimukseen osallistuneiden toimijoiden mielestä Saimaa-ilmiö2026-hankkeen tiedotus ja näkyvyys oli heikko. Osallistujien näkemyksien mukaan, tarvitaan isompi organisaatio yhteistyön ja verkostojen kehitystyön alullepanijaksi. Haastatellut yrittäjät toivoivat pääsevänsä mukaan jo tuotteistuksen ja tapahtumien suunnitteluvaiheeseen. He olivat valmiita panostamaan henkilöstö- ja aikaresursseja kulttuuripääkaupunkiyhteistyön kehittämiseen sekä tuotekehittelyyn. Suoraan rahalliseen panostukseen ei oltu halukkaita. Tutkimukseen osallistuneet toivoivat sellaisia yhteistyömuotoja, joista on molemminpuolinen hyöty ja jotka ovat toimivia ja asiakaslähtöisiä. Tärkeäksi koettiin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden perintö ja että toiminta ja yhteistyö jatkuu myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeenkin.
Tulosten perusteella yhteistyö Saimaan alueella vaatii kehittämistä, jotta ilmapiiri saadaan nykyistä positiivisemmaksi ja osallistuminen rohkaisevammaksi. Vaikka Euroopan kulttuuripääkaupunkivalinta ei osunut Savonlinnaan, ovat opinnäytetyön tutkimustulokset käyttökelpoisia. Tulokset ovat yleispätevästi sovellettavissa Saimaan alueen monialaisen verkoston rakentamisessa.