Poistoilmalämpöpumpun tehokkuus asuinkerrostalossa

Abstract

Tämä opinnäytetyön tavoitteena oli mitata asuinkerrostaloon kaukolämmön rinnalle asennettujen kahden poistoilmalämpöpumpun keruupiirin virtaamat ja lämpötilat sekä laskea lämpöpumppujen teho mittaustulosten perusteella. Mitattuja arvoja verrattiin suunnitteluarvoihin ja etsittiin mahdollisille poikkeamille syitä. Myös lämpöpumppujen käyttämää sähkötehoa ja poistoilmakanavan kosteutta ennen LTO-patteria mitattiin. Mittaustiedoilla laskettiin suuntaa antavasti lämpöpumppujen lämpökerroin ja arvioitiin kosteuden vaikutusta tehokkuuteen. Lopuksi verrattiin keskimääräistä, kuukausitason normeerattua kaukolämmön ja sähkön kulutusta noin viiden vuoden ajalta ennen ja jälkeen poistoilmalämpöpumppujen asentamisen. Ajanjakso, jolta kulutustiedot laskettiin, oli syyskuu.

Taustaselvityksessä kartoitettiin yhteiskunnan asettamien energiatehokkuustavoitteiden mukaisia vaatimuksia energiankulutukselle asuinrakennuksissa sekä uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. Tässä osuudessa tutustuttiin myös lämpöpumppuihin ja erityisesti poistoilmalämpöpumppuun asuinkerrostalossa.

Kohteena oli nelikerroksinen asuinkerrostalo Etelä-Savossa, johon toimeksiantaja oli asentanut kaksi poistoilmalämpöpumppua lämmöntalteenottojärjestelmäksi vuonna 2015. Kohteessa oli lämmönlähteenä kaukolämpö, ilmanvaihtojärjestelmänä koneellinen poistoilmanvaihto ja lämmönjako oli toteutettu vesikiertoisella patterilämmityksellä.

Mittaustulokset osoittivat, että poistoilmalämpöpumput toimivat normaalisti keruupiirien osalta. Tutkimus osoitti myös, että kaukolämmön energiankulutus oli alentunut poistoilmalämpöpumppujen asentamisen jälkeen noin 45 %. Koska lämpöpumppujen asentamisen yhteydessä kohteeseen tehtiin myös ikkunoiden vaihto ja linjasaneeraus, ei kulutuksen alenemista voitu kokonaan laittaa lämpöpumppujen ansioksi.

Asiasanat: lämmön talteenotto, energiatehokkuus, lämpöpumput