Korona-ajan vaikutus sairaanhoitajien hyvinvointiin ja liikuntaan

Abstract

Koronapandemia aiheutti kevättalvella 2020 sen, että Suomessakin jouduttiin totuttelemaan poikkeusoloihin, kun julkisia tiloja ja ravintoloita sekä liikuntapaikkoja suljettiin, käsideseistä, maskeista ja turvaväleistä tuli arkipäivää ja päivittäin pääuutisena oli uudet koronavirustartunnat. Koronavirus osoittautui vakavaksi, helposti tarttuvaksi ja muuntautumiskykyiseksi kulkutaudiksi, joka alkoi testausruuhkineen ja tehohoitopotilaineen rasittamaan koko terveydenhuoltoa. Koronapotilaiden hoidon etulinjaan joutuivat sairaaloiden päivystys- ja infektio-osastot ja etenkin niillä työskentelevät sairaan-hoitajat.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin koronapandemian vaikutuksia sairaanhoitajien hyvinvointiin ja liikuntaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Novan päivystysosastolla. Tutkimuksessa verrattiin liikunnan määrää ja hyvinvoinnin kokemusta kevään 2020 ja kevään 2021 välillä, eli ennen koronapandemiaa sekä sen aikana. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista sekä määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin Firstbeat Hyvinvointianalyysilla, jolla saadaan objektiivista dataa henkilön unesta, palautumisesta sekä liikkumisesta sekä Webropolilla toteutetulla hyvinvointi-kyselyllä, jonka avulla saadaan subjektiivista kokemustietoa siitä, kuinka poikkeusaika oli vaikuttanut henkilön itsensä kokemaan hyvinvointiin sekä liikkumiseen. Tutkimus kohdennettiin sairaanhoitajille, jotka olivat työskennelleet päivystysosastolla koko koronapandemian ajan. Osastolla oli yhteensä 76 sairaanhoitajaa, joista 50 oli työskennellyt kyseisen ajan osastolla. Hyvinvointikysely lähetettiin näillä 50 sairaanhoitajalle (N = 50) ja Firstbeat-mittaukseen saivat osallistua kaikki halukkaat, eettisisyyden ja tasavertaisuuden vuoksi myös he, jotka eivät olleet työskennelleet osastolla vaadittua aikaa. Mittaukseen osallistui yhteensä 43 sairaanhoitajaa, joista 34:n mittaukset hyväksyttiin tutkimukseen. Hyvinvointikyselyyn vastasi 24 sairaanhoitajaa. Tutkimustuloksiin valikoitiin vain koko vaaditun ajan työskennelleiden mittaukset. Firstbeat-mittauksista saatiin valmiit tunnusluvut Hyvin-vointianalyysin Ryhmäraportointityökalulla. Hyvinvointikysely analysoitiin sisällönanalyysilla ja luokittelulla. Hyvinvointianalyysin tuloksista kävi ilmi, että sairaanhoitajat eivät tällä hetkellä palaudu hyvin etenkään töissä, myös sairaanhoitajien kokemukset palautumisesta työajalla olivat vähentyneet tarkasteluaikavälillä. Sairaanhoitajien liikunta oli myös tulosten mukaan vähentynyt sekä keventynyt koronapandemian aikana. Sairaanhoitajien mitattu kuntotaso kesällä 2021 oli kohtalaisella tasolla. Tulosten perusteella hyvinvoinnissa on tapahtunut laskua koronapandemian aikana, etenkin väsymystä, kuormittuneisuutta ja kiirettä koettiin enemmän. Koronapandemiaa useammin sairaanhoitajat mainitsivat näiden edellä mainittujen aiheuttajaksi resurssipulan.

Koronapandemian edelleen jatkuessa, olisi tärkeää panostaa sairaanhoitajien työhyvinvointiin sekä tukea heidän liikkumistaan, jotta väsymys ja kuormittuneisuus ei pääse yltymään uupumukseksi asti, mikä aiheuttaisi entistä pahempaa resurssipulaa. Sairaanhoitajat kuitenkin mainitsivat monessa vastauksessa pitävänsä työnsä monipuolisuudesta, potilaistaan sekä työkavereistaan, joten hyvinvoivina he varmasti viihtyisivät ja pysyisivät työssään pitkään.

In early 2020, the global Covid-19 pandemic also affected Finland in the most extreme ways. The exceptional circumstances forced public spaces, restaurants, and sports facilities to limit access or to close completely. Social distancing, wearing protective masks and hand sanitizing became the norm. The daily news headlines screamed the rapid rate of rising numbers of infections around the world. Covid-19 turned out to be a very serious and highly infectious virus with the ability to rapidly mutate into different variants. The pandemic put an enormous strain on public healthcare with mass testing and growing numbers of patients in intensive care. Emergency rooms and infection wards - especially the nurses working there - bore the brunt of all of this.

The purpose of this thesis was to review the implications of Covid-19 pandemic on the levels of wellbeing and exercise of nursing staff working at Hospital Nova’s emergency ward. The research compared their level of exercise and wellbeing before and during the pandemic in spring 2020 and 2021.

The research was executed as both qualitative and quantitative research. The data used was collected using Firstbeat Lifestyle Assessment, which produces objective data on individual’s sleep, recovery, and exercise. Data was also collected via a Webropol survey which provided subjective data about the implications of Lockdown on subjects’ experience of wellbeing and exercise during this period.

The research was targeted at nurses who worked in the emergency ward for the whole period of the pandemic. The total number of nurses on the ward was 76, out of which 50 qualified for the research. The survey was sent to these 50 individuals. For ethical reasons and for the sake of equali-ty, the Firstbeat Lifestyle Assessment was offered also to nurses who did not qualify for the research. Out of 43 nurses taking part in the Firstbeat Lifestyle Assessment, 34 produced valid results which were analyzed via the Firstbeat group reporting tool. 24 nurses took part in the Webropol survey and only the results of the qualifying nurses were considered when analyzing the data by content and classification.

The analyzed data showed that the nurses were not able to recover properly – especially during working hours, and their own experiences also supported this data. The levels of exercise had also decreased during the pandemic. In the summer of 2021, the nurses’ level of fitness was assessed as moderate. The results show that their wellbeing has decreased during the pandemic due to increased strain and pressure at work resulting in exhaustion. However, the results indicated the lack of staff resources as the primary reason for these problems, rather than the pandemic itself.

As the global pandemic goes on, it is important to ensure the wellbeing of the nursing staff by sup-porting their exercise routines, to prevent exhaustion and strain resulting in chronic fatigue, which in return would cause further staff resourcing issues. It is evident from the survey responses that the nursing staff enjoy the variety of their daily work, like their patients and colleagues, so supporting them with these issues would ensure staff retention and wellbeing.