Hoitohenkilökunnan kokemuksia koronavirus COVID-19 merkityksestä psyykkiseen työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata koronavirus COVID-19:n vaikutuksia hoitohenkilökunnan psyykkiseen työhyvinvointiin. Tavoitteena oli, että esihenkilöt voivat hyödyntää tuloksia tukiessaan hoitohenkilökunnan psyykkistä työhyvinvointia COVID-19-potilaiden hoidossa. Organisaatio voi hyödyntää tuloksia myös mahdollisissa tulevissa poikkeustilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella Webropol-ohjelmalla. Webropol-kyselyyn osallistujat olivat Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sisätautien osaston hoitohenkilökunta. Kyselyyn vastauksia saatiin 18. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että koronaviruspandemialla oli merkitystä hoitohenkilökunnan psyykkiseen työhyvinvointiin. Tulosten perusteella muutokset työnkuvassa vaikuttivat hoitohenkilökuntaan monella tasolla. Pandemian aikana psyykkistä työhyvinvointia edistäviä tekijöitä olivat työyhteisö, varotoimet koronaa vastaan ja vapaa-aika. Heikentäviä tekijöitä olivat lisääntynyt työmäärä, pelko taudin levittämisestä, puutokset johtamisessa ja huoli resurssien riittävyydestä. Työn ulkopuolisilla tekijöillä oli myös ollut vaikutusta psyykkiseen työhyvinvointiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työelämän muutoksilla terveydenhuollossa on vaikutusta työntekijöiden psyykkiseen työhyvinvointiin. Hoitohenkilökunta tulee ottaa mukaan päätöksentekoon. Muutoksien aikana tiedottamisella on merkittävä rooli. Työntekijällä on vastuu huolehtia omasta psyykkisestä työhyvinvoinnistaan ja ylläpitää sitä. Myös esihenkilöiden kiinnostus ja tuki ovat merkityksellisiä hoitohenkilökunnan psyykkisen työhyvinvoinnin tukemisessa. Tulosten perusteella tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota hoitohenkilökunnan hyvinvoinnista ja voimavaroista huolehtimiseen sekä organisaation johdon ja esimiestoiminnan kehittämiseen kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tulee huomioida resurssien riittävyys ja löytää keinoja hoitohenkilökunnan psyykkisen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää sekä hoitohenkilökunnan keskuudessa että laajemmin koko organisaatiossa. Tuloksia voidaan hyödyntää Soiten alueen lisäksi muissakin koronapotilaita hoitavissa organisaatioissa.

The purpose of this thesis was to describe the experiences of nursing staff related to the influence of COVID-19 on mental well-being at work. The goal was to provide results that can be utilized by supervisors in supporting the mental well-being at work of medical staff treating COVID-19 patients. Organizations may also benefit from the results in possible future exceptional circumstances. The thesis was conducted using qualitative a research method. The data collection was done via an open questionnaire using Webropol-software. The respondents of the questionnaire consisted of the medical staff at Central Ostrobothnia Central Hospital internal medicine ward. A total of 18 people completed the questionnaire. Furthermore, inductive content analysis was used to analyze the data.

The results of the thesis indicated that the coronavirus pandemic had influenced the mental well-being at work of medical staff. According to the results, the changes in their daily work routine affected the medical staff in several ways. Strong work community, precautions against COVID-19 and leisure time were factors promoting mental well-being at work during the pandemic. Hindering factors included increased workload, fears about spreading the disease, lack of leadership and concern about sufficient resources. Factors external to the work also had some influence on mental well-being at work.

In conclusion, it can be stated that changes in working life in medical care have an impact on the employees’ mental well-being at work. The medical staff must be included in the decision-making process. During the changes, informing has a prominent role. The employees are responsible for taking care of, and maintaining their own mental well-being at work. Also, the support and interest of the supervisor and management are meaningful factors in supporting the medical staff’s mental well-being at work. According to the results, in the future attention must be paid to the well-being of the staff, as well as comprehensive as well as to the development of leadership and management in the organization. Additionally, the sufficiency of resources and finding new ways of maintaining medical staff’s mental well-being at work should be taken into consideration. The results of this thesis can be utilized among the medical staff and more broadly, in the entire organization. In addition to the Soite area, the results can also benefit other organizations treating coronavirus patients.