Perehdytysprosessin kehittäminen digitalisaation keinoin: case: K-Citymarket Jyväskylä Seppälä
Jaakkola, Anna (2021)
Jaakkola, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626568
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin toimeksiantajayritys K-Citymarket Jyväskylä Seppälän päivittäistavaraosaston perehdytysprosessin nykytilaa sekä tutkittiin sitä, kuinka prosessia olisi mahdollista kehittää digitalisaation keinoin. Tutkimuksen avulla haluttiin tehostaa ja yhtenäistää toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessia. Tavoitteena oli luoda kehitysideoita, joiden avulla toimeksiantajayritys pystyisi viemään perehdytysprosessiaan digitaaliseen muotoon.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä pidettiin fokuksena perehdytystä ja sen digitaalisia ulottuvuuksia, mikä rajasi laajaa perehdyttämisen teoriaa nykyaikaisempaan tietoon. Tutkimus toteutettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää yhdistämällä. Laadullinen osuus toteutettiin pitämällä puolistrukturoidut teemahaastattelut neljälle perehdyttäjälle. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Määrällinen osuus toteutettiin lähettämällä verkkokyselylomake vasta taloon tulleille työntekijöille, ketkä olivat juuri olleet perehdytettävänä, sekä perehdyttäjille.
Tutkimuksesta saatiin tulokseksi, että toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessissa ei tutkimuksen tekohetkellä käytetty digitaalisia välineitä tai digitaalista tukimateriaalia. Lisäksi suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että perehdytysprosessissa olisi kehittämisen varaa. Perehdytysprosessin tavoitetilan kerrottiin olevan yhtenäinen ja organisoitu sekä pitkäjänteinen. Sekä kyselyyn vastanneet että haastateltavat pitivät parhaina välineinä perehdytysprosessin digitalisoimiseksi videota sekä digitaalista infopakettia.
Tutkimuksen perusteella luotiin toimeksiantajayritykselle neljän kohdan laajuinen perehdytyksen digimalli. Toimeksiantaja voi hyödyntää mallia perehdytysprosessissaan soveltuvin osin.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä pidettiin fokuksena perehdytystä ja sen digitaalisia ulottuvuuksia, mikä rajasi laajaa perehdyttämisen teoriaa nykyaikaisempaan tietoon. Tutkimus toteutettiin laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää yhdistämällä. Laadullinen osuus toteutettiin pitämällä puolistrukturoidut teemahaastattelut neljälle perehdyttäjälle. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Määrällinen osuus toteutettiin lähettämällä verkkokyselylomake vasta taloon tulleille työntekijöille, ketkä olivat juuri olleet perehdytettävänä, sekä perehdyttäjille.
Tutkimuksesta saatiin tulokseksi, että toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessissa ei tutkimuksen tekohetkellä käytetty digitaalisia välineitä tai digitaalista tukimateriaalia. Lisäksi suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että perehdytysprosessissa olisi kehittämisen varaa. Perehdytysprosessin tavoitetilan kerrottiin olevan yhtenäinen ja organisoitu sekä pitkäjänteinen. Sekä kyselyyn vastanneet että haastateltavat pitivät parhaina välineinä perehdytysprosessin digitalisoimiseksi videota sekä digitaalista infopakettia.
Tutkimuksen perusteella luotiin toimeksiantajayritykselle neljän kohdan laajuinen perehdytyksen digimalli. Toimeksiantaja voi hyödyntää mallia perehdytysprosessissaan soveltuvin osin.