Lämmitysjärjestelmän uusiminen hoivakotiin
Kortesuo, Valtteri (2021)
Kortesuo, Valtteri
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425920
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoista lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuottojärjestelmää Kortekodille ja ehdottaa yhtä ratkaisua, jota lähdettäisiin viemään eteenpäin. Kortekoti on tehostetun palveluasumisen hoivakoti ja sen lämmitysjärjestelmä on tuottanut hankaluuksia polttoaineen ominaisuuksien vuoksi. Kortekodin lämmitys ja lämminkäyttövesi tuotetaan kiinteäarinaisella polttimella ja polttoaineena käytetään lähialueen viljelijöiden jäteviljaa. Jätevilja ei kelpaa ruuan valmistukseen tai rehuksi ja se
hävitettäisiin, ellei sille löydy Kortekodin tapaista hyötykäyttöä. Kaura on tuottanut ongelmia tuhkamääränsä ja tuhkan laavaantumisen vuoksi. Tuhka sulaa polttimen seinämiin kiinni ja tukkii polttimen. Lämmitysvaihtoehdoiksi rajattiin biopolttoaineet kaura, pelletti ja hake, maalämpö sekä aurinkoenergia.
Opinnäytetyö oli tutkimusmuodoltaan kehittämistutkimus ja siinä hyödynnettiin valmiita lämmitysratkaisuja. Eri vaihtoehdoille laskettiin alku- ja vuosikustannuksia ja niitä verrattiin toisiinsa kannattavimman ratkaisun löytämiseksi. Biopolttoaineiden kesken tehdyssä vertailussa hake todettiin kalleimmaksi ratkaisuksi alkukustannuksiltaan, sillä haketta varten jouduttaisiin rakentamaan varasto ja uusimaan nykyinen lämpökontti kokonaan. Pelletti oli biopolttoaineista kallein vuosikustannusten puolesta, mutta olisi toimintavarma polttoaine ja sitä voisi polttaa nykyisellä järjestelmällä.
Maalämpö voitaisiin asentaa kahdella tapaa, joko energiakaivona tai keruupiirinä viereiselle pellolle. Keruupiiri olisi näistä vaihtoehdoista halvempi, sillä kaivamalla itse saataisiin säästöä. Kuitenkin maalämpö vaatisi hakkeen lailla liian suuret alkukustannukset. Aurinkokeräimillä saataisiin vapautusta polttimen käytöstä ja
niitä voitaisiin käyttää kattilan kanssa yhdessä. Kesäisin saataisiin tuotettua kaikki lämminkäyttövesi Kortekodille. Lämminvesivaraajaan ei kuitenkaan ole mahdollista asentaa aurinkokeräimen vaatimaa kierukkaa, mutta aurinkopaneeleita olisi mahdollista hyödyntää Kortekodilla.
Kauraa päätettiin käyttää jatkossakin polttoaineena, mutta toimintavarmuutta lisätään hankkimalla liikkuva arinainen poltin, joka estää tuhkan laavaantumisen ja polttimen tukkeutumisen. Kaura on polttoaineena todella halpaa, mutta kuitenkin energiatiheydeltään lähellä pellettiä, ja sen takia vuosikustannukset ovat
todella pieniä verrattuna muihin vaihtoehtoihin.
hävitettäisiin, ellei sille löydy Kortekodin tapaista hyötykäyttöä. Kaura on tuottanut ongelmia tuhkamääränsä ja tuhkan laavaantumisen vuoksi. Tuhka sulaa polttimen seinämiin kiinni ja tukkii polttimen. Lämmitysvaihtoehdoiksi rajattiin biopolttoaineet kaura, pelletti ja hake, maalämpö sekä aurinkoenergia.
Opinnäytetyö oli tutkimusmuodoltaan kehittämistutkimus ja siinä hyödynnettiin valmiita lämmitysratkaisuja. Eri vaihtoehdoille laskettiin alku- ja vuosikustannuksia ja niitä verrattiin toisiinsa kannattavimman ratkaisun löytämiseksi. Biopolttoaineiden kesken tehdyssä vertailussa hake todettiin kalleimmaksi ratkaisuksi alkukustannuksiltaan, sillä haketta varten jouduttaisiin rakentamaan varasto ja uusimaan nykyinen lämpökontti kokonaan. Pelletti oli biopolttoaineista kallein vuosikustannusten puolesta, mutta olisi toimintavarma polttoaine ja sitä voisi polttaa nykyisellä järjestelmällä.
Maalämpö voitaisiin asentaa kahdella tapaa, joko energiakaivona tai keruupiirinä viereiselle pellolle. Keruupiiri olisi näistä vaihtoehdoista halvempi, sillä kaivamalla itse saataisiin säästöä. Kuitenkin maalämpö vaatisi hakkeen lailla liian suuret alkukustannukset. Aurinkokeräimillä saataisiin vapautusta polttimen käytöstä ja
niitä voitaisiin käyttää kattilan kanssa yhdessä. Kesäisin saataisiin tuotettua kaikki lämminkäyttövesi Kortekodille. Lämminvesivaraajaan ei kuitenkaan ole mahdollista asentaa aurinkokeräimen vaatimaa kierukkaa, mutta aurinkopaneeleita olisi mahdollista hyödyntää Kortekodilla.
Kauraa päätettiin käyttää jatkossakin polttoaineena, mutta toimintavarmuutta lisätään hankkimalla liikkuva arinainen poltin, joka estää tuhkan laavaantumisen ja polttimen tukkeutumisen. Kaura on polttoaineena todella halpaa, mutta kuitenkin energiatiheydeltään lähellä pellettiä, ja sen takia vuosikustannukset ovat
todella pieniä verrattuna muihin vaihtoehtoihin.