Asumisen hiilijalanjälki

Abstract

Tämän insinöörityön tavoitteena on selvittää esimerkkirakennuskohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen merkitys asumisen hiilijalanjälkeen. Asumisen hiilijalanjälkeä tarkastellaan kolmessa osassa: energian käyttö rakennuksen elinkaaren aikana, rakennuksien rakentaminen ja huolto.

Asunto-osakeyhtiön rakennuksien hiilijalanjälkilaskenta suoritettiin hyödyntämällä eri kirjallisuuslähteitä, tietokantoja, kansainvälisiä standardien ohjeistuksia ja One Click LCA -laskentaohjelmaa. Asumisen hiilijalanjälkeä tarkastellaan esimerkkikohteen asukkaan vuodessa muodostaman hiilijalanjäljen muodossa. Saatuja tuloksia verrataan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen.

Työn tuloksena havaittiin, että sekä käytetyillä rakennusmateriaaleilla ja -tuotteilla että rakennuksen lämmittämiseen ja lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavalla energiamuodon valinnalla on merkitystä sekä rakennuksen elinkaaren aikaisen hiilijalanjälkeen että asumisen hiilijalanjälkeen. Hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä päästölähteitä ovat käyttöenergia, rakennuksien perustukset ja betoniset kantavat rakenteet.

Saatujen tulosten perusteella voidaan havaita ilmastoa eniten kuormittavat asumiseen liittyvät osa-alueet. Opinnäytetyön selvityksen avulla voidaan tehdä ilmastoystävällisempiä päätöksiä etenkin rakennusprojektin hanke- ja suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa valitsemalla lämmitys- ja sähköenergian tuottomuodoksi uusiutuvia energialähteitä, valitsemalla ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja kiinnittämällä huomiota rakennuksen perustustapaan. Asumisen hiilijalanjälki muodostuu henkilötasolla sitä pienemmäksi, mitä ympäristöystävällisemmin ja hiilineutraalimmin rakennnus voidaan rakentaa ja taata rakennuksen käyttövaiheen energiantarpeen takaaminen uusiutuvien energiamuotojen avulla.