Hyvinvointiliikunnan mahdollisuudet mielenterveysasiakkaille toimintaterapiassa : integroiva kirjallisuuskatsaus
Raitio, Anni; Hertta, Kuusisto (2021)
Raitio, Anni
Hertta, Kuusisto
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626500
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota saatavilla olevaa tietoa ja näyttöä hyvinvointiliikunnan hyödyistä mielenterveysasiakkaiden kanssa sekä selvittää, miten hyvinvointiliikuntaa voitaisiin käyttää toimintaterapiassa kyseisen asiakasryhmän kanssa. Tavoitteena oli luoda helposti lähestyttävä katsaus, joka yhdistää hyvinvointiliikunnan, mielenterveyden ja toimintaterapian. Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena.
Aineiston keruu tehtiin seuraavista tietokannoista: EBSCOhost (Elite ja Cinalh), JBI, Melinda, OTSeeker ja OTDBase. Haut tuottivat 760 tulosta, joista rajausten ja sisällön tarkastelun jälkeen mukaan lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Tutkimuksista seitsemän oli kvantitatiivisia, yksi kvalitatiivinen ja yksi niiden yhdistelmä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hyvinvointiliikunalla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkimuksissa mitattiin eniten hyvinvointiliikunnan vaikutusta masennukseen, ahdistuneisuuteen, stressiin ja itse-tehokkuuteen. Tutkimuksista löydetyt hyvinvointiliikunnan toteuttamistavat luokiteltiin neljään kategoriaan, jotka ovat mindfulness-harjoittelu, fyysinen harjoittelu, rentoutusharjoittelu ja hengitysharjoittelu.
Tutkimustietoa hyvinvointiliikunnan käytöstä toiminaterapiassa ei ole. Lisätutkimusta aiheesta on tehtävä, jotta tässä työssä esitettyjä tuloksia voidaan yleistää luotettavasti. Kuitenkin on olemassa näyttöä siitä, että hyvinvointiliikunalla voidaan positiivisesti vaikuttaa mielenterveyteen. Hyvinvointiliikuntaa on kannattavaa käyttää toimintaterapiassa, ja se voidaan sisällyttää toimintaterapiaan osina tai kokonaisena.
Aineiston keruu tehtiin seuraavista tietokannoista: EBSCOhost (Elite ja Cinalh), JBI, Melinda, OTSeeker ja OTDBase. Haut tuottivat 760 tulosta, joista rajausten ja sisällön tarkastelun jälkeen mukaan lopulliseen aineistoon valikoitui yhdeksän tutkimusartikkelia. Tutkimuksista seitsemän oli kvantitatiivisia, yksi kvalitatiivinen ja yksi niiden yhdistelmä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että hyvinvointiliikunalla on positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkimuksissa mitattiin eniten hyvinvointiliikunnan vaikutusta masennukseen, ahdistuneisuuteen, stressiin ja itse-tehokkuuteen. Tutkimuksista löydetyt hyvinvointiliikunnan toteuttamistavat luokiteltiin neljään kategoriaan, jotka ovat mindfulness-harjoittelu, fyysinen harjoittelu, rentoutusharjoittelu ja hengitysharjoittelu.
Tutkimustietoa hyvinvointiliikunnan käytöstä toiminaterapiassa ei ole. Lisätutkimusta aiheesta on tehtävä, jotta tässä työssä esitettyjä tuloksia voidaan yleistää luotettavasti. Kuitenkin on olemassa näyttöä siitä, että hyvinvointiliikunalla voidaan positiivisesti vaikuttaa mielenterveyteen. Hyvinvointiliikuntaa on kannattavaa käyttää toimintaterapiassa, ja se voidaan sisällyttää toimintaterapiaan osina tai kokonaisena.
