Luovat menetelmät lasten toimintaterapiassa

Abstract

Luovilla menetelmillä on vuosien saatossa ollut tärkeä rooli toimintaterapian kuntoutuksen kentällä. Luovuutta määritetään monin eri keinoin: esimerkiksi mahdollisuutena luoda, olla kekseliäs tai omata mielikuvitusta sekä pystyä ajattelemaan itsenäisesti riippumatta sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää teemahaastattelua hyödyntämällä, miten lasten toimintaterapeutit käyttävät luovia menetelmiä osana toimintaterapiaa ja, miten he perustelevat luovien menetelmien käytön lasten toimintaterapiassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Teemahaastattelulla kerättiin tietoa kuudelta lasten toimintaterapeutilta, jotka käyttivät työssään luovia menetelmiä. Teemahaastattelut toteutuivat yksilöhaastatteluina etäyhteyden avulla. Aineisto analysoitiin pääosin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, mutta käytössä oli myös osaltaan aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin Fisherin ja Marterellan Transaktionaalista toiminnan mallia sekä Fisherin OTIPM toimintaterapiaprosessimallia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toimintaterapeutit valitsivat luovat menetelmät yksilöllisesti jokaisen asiakkaan kohdalla peilaten niitä asiakkaan tavoitteisiin. Toimintaterapeutit toivat esille, että kokevat lasten toimintaterapian olevan pääsääntöisesti aina luovaa toimintaa, joten terapeutit kokivat vaikeaksi eritellä yksilöllisesti, millaisia luovia menetelmiä he konkreettisesti käyttävät. Toimintaterapeutit käyttävät laajaa valikoimaa erilaisia luovia menetelmiä toimintaterapian lapsiasiakkaiden parissa. Toimintaterapeutit tiedostavat luovien menetelmien näyttöön perustuvuuden, mutta eivät yksittäisellä menetelmätasolla tee tiedonhakua. Toimintaterapeutit kertovat konkretisoivansa sellaista, mitä ei välttämättä saada näkyväksi muulla tavalla, esimerkiksi siirtymätilanteet, tunteet tai kaveritaidot. Toimintaterapeutit kokevat ammattiylpeyttä siitä, että heillä on analysoinnin taito pilkkoa toiminnan osa-alueet pienempiin ymmärrettäviin osiin. He kokevat tyytyväisyyttä, että pystyvät luovia menetelmiä hyödyntämällä saamaan näkyväksi sen, mitä ja miksi jotain asiaa tehdään. Toimintaterapeuteilla on käynnissä jatkuva pohdinta ja tarkastelu, missä vaiheessa asiakkaan toimintaterapiaprosessia mennään ja, mitä voidaan tehdä seuraavaksi. Toimintaterapeutit toteavat, että tuloksia ei aina saada terapiassa näkyväksi osaltaan lyhyiden terapiajaksojen vuoksi, mutta tieto terapian hyödyistä voi tulla esimerkiksi lapsen vanhemman kautta.

Over the years, creative methods have played an important role in the field of occupational therapy rehabilitation. Creativity is defined in many different ways: for example as the ability to create, to be imaginative or to have an impression, and to be able to think independently, regardless of internal or external factors. The aim of the thesis was to find out, using a thematic interview, how children’s occupational therapists use creative methods as part of occupational therapy and how they justify the use of a creative method in the occupational therapy of children. The study was conducted as a qualitative study. The thematic interview gathered information from six occupational therapists that work with children. The material was analyzed mainly with the help of theory-based content analysis but material-based content analysis was also used. The data was analyzed using Fisher’s and Marterella’s Transactional model and Fisher’s OTIPM occupational therapy process model. The results of the study show that occupational therapists selected creative methods individually for each client, according them to the client’s goals. Occupational therapists pointed out that they feel that children’s occupational therapy is always a creative activity, so therapists found it difficult to individually identify the creative methods they actually use. Occupational therapists use a wide variety of creative methods among child clients of occupational therapy. Occupational therapists are aware of the evidence-based nature of creative methods but do not search for information at a definite method level. Occupational therapists say they concretize something that may not be made visible in other ways, such as transition situations, emotions, or social skills. Occupational therapists experience professional pride in having the ability to analyze the areas of activity into smaller comprehensible parts. They feel satisfied that they are able to take advantage of creative methods to make clear what and why something is being done. Occupational therapists are constantly considering and reviewing what stage the client’s occupational therapy process is in and what can be done next. Occupational therapists state that the results are not always visible in therapy, partly due to the short periods of therapy, but information about the benefits of therapy can come through the child's parent.