Infektioiden torjunta hoivayksiköissä - kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Liila, Viivi; Lyytikäinen, Sanna (2021)
Liila, Viivi
Lyytikäinen, Sanna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726670
Tiivistelmä
Tartunnanaiheuttajamikrobien aiheuttamat infektiot ja niiden leviäminen ovat jatkuva haaste maailmanlaajuisesti. Hoivayksiköiden asukkaat ovat pääsääntöisesti huonokuntoisia, ja heillä on usein perussairauksia tai he ovat monisairaita. Nämä tekijät heikentävät heidän vastustuskykyään.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä infektioiden riskiä lisääviä tekijöitä hoivayksiköissä esiintyy sekä miten infektioiden torjunnan keinoja sovelletaan hoivayksiköissä. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa hyödynnettäväksi opetuskäytössä sekä hoivayksiköissä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui kahdeksan alkuperäistutkimusta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimukset osoittivat, että infektioiden riskiä lisääviä tekijöitä hoivayksiköissä ovat aseptiikan toteutumisen puutteet, immuniteetin heikentyminen, henkilöstön tiedon saannin ja osaamisen puutteet sekä puutteet työnjohtotasolla. Hoivayksiköissä on kehitetty ja löydetty yksikköön soveltuvia keinoja, joilla infektioiden torjuntatyötä voidaan kehittää ja ylläpitää käytännön hoitotyössä. Infektioiden torjunnan keinoja sovelletaan noudattamalla suosituksia, toteuttamalla infektioita ennaltaehkäisevää hoitoa, kehittämällä käytäntöjä, mahdollistamalla tiedonsaanti sekä hyvä työn organisointi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoivayksiköissä sovelletaan suositusten mukaisia infektioiden torjunnan keinoja paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Tiedonsaantia, ohjeistusta, koulutusta ja konsultointia tulisi tehostaa. Vastaamalla tarpeisiin voidaan lisätä käyttömukavuutta ja näin edistää aseptiikan toteutumista.
Uusia taudinaiheuttajia ilmaantuu jatkuvasti, joten jatkossa voisi tutkia, miten henkilökunnan koulutus on huomioitu tämän kannalta. Palveluasumisen asukkaat ovat usein vielä liikuntakyvyltään kohtalaisia ja kykenevät toimimaan ohjatusti, joten asukkaiden osallistumista infektioiden torjuntatyöhön voisi kartoittaa. Lisäksi voisi tutkia eroja infektioiden torjunnan toteutumisessa julkisen ja yksityisen sektorin hoivayksiköissä. Infections caused by infectious microbes and their spreading are a continuous global challenge. Most people in residential care units have health issues and often underlying or multiple illnesses. Their resistance is weakened by these factors.
The purpose of this thesis was to find out which factors increase the risk of infections in residential care units and in what ways residential care units apply infection prevention measures. The aim was to produce evidence-based information that can be utilized in teaching and in residential care units. This thesis was conducted as a descriptive literary review, for which eight original studies were selected. The research material was analyzed with inductive content analysis.
The studies concluded that the factors increasing the risk of infections in residential care units are a lack of asepsis implementation, weakened immunity, a lack of access to information and a lack of competence among staff, as well as management deficiencies. Residential care units have developed and discovered unit-applicable ways to develop and maintain infection prevention in everyday care work. Infection prevention can be applied by conforming to recommendations, executing infection prevention in care work, improving practices, enabling access to information, and organizing work properly.
It can be concluded that residential care units apply recommended infection prevention measures according to their local conditions. Access to information, guidance, training, and consultation should be enhanced. Meeting these needs can increase user comfort and, thus, the realization of asepsis.
New pathogens emerge continuously, and therefore, the ways in which the fact has been taken into account in staff training could be studied further. People in residential care still often have moderate mobility and are able to function according to instructions, and therefore resident participation in infection prevention could be studied. The differences between infection prevention in the public-sector and private-sector residential care units could also be studied.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä infektioiden riskiä lisääviä tekijöitä hoivayksiköissä esiintyy sekä miten infektioiden torjunnan keinoja sovelletaan hoivayksiköissä. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa hyödynnettäväksi opetuskäytössä sekä hoivayksiköissä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui kahdeksan alkuperäistutkimusta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimukset osoittivat, että infektioiden riskiä lisääviä tekijöitä hoivayksiköissä ovat aseptiikan toteutumisen puutteet, immuniteetin heikentyminen, henkilöstön tiedon saannin ja osaamisen puutteet sekä puutteet työnjohtotasolla. Hoivayksiköissä on kehitetty ja löydetty yksikköön soveltuvia keinoja, joilla infektioiden torjuntatyötä voidaan kehittää ja ylläpitää käytännön hoitotyössä. Infektioiden torjunnan keinoja sovelletaan noudattamalla suosituksia, toteuttamalla infektioita ennaltaehkäisevää hoitoa, kehittämällä käytäntöjä, mahdollistamalla tiedonsaanti sekä hyvä työn organisointi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hoivayksiköissä sovelletaan suositusten mukaisia infektioiden torjunnan keinoja paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Tiedonsaantia, ohjeistusta, koulutusta ja konsultointia tulisi tehostaa. Vastaamalla tarpeisiin voidaan lisätä käyttömukavuutta ja näin edistää aseptiikan toteutumista.
Uusia taudinaiheuttajia ilmaantuu jatkuvasti, joten jatkossa voisi tutkia, miten henkilökunnan koulutus on huomioitu tämän kannalta. Palveluasumisen asukkaat ovat usein vielä liikuntakyvyltään kohtalaisia ja kykenevät toimimaan ohjatusti, joten asukkaiden osallistumista infektioiden torjuntatyöhön voisi kartoittaa. Lisäksi voisi tutkia eroja infektioiden torjunnan toteutumisessa julkisen ja yksityisen sektorin hoivayksiköissä.
The purpose of this thesis was to find out which factors increase the risk of infections in residential care units and in what ways residential care units apply infection prevention measures. The aim was to produce evidence-based information that can be utilized in teaching and in residential care units. This thesis was conducted as a descriptive literary review, for which eight original studies were selected. The research material was analyzed with inductive content analysis.
The studies concluded that the factors increasing the risk of infections in residential care units are a lack of asepsis implementation, weakened immunity, a lack of access to information and a lack of competence among staff, as well as management deficiencies. Residential care units have developed and discovered unit-applicable ways to develop and maintain infection prevention in everyday care work. Infection prevention can be applied by conforming to recommendations, executing infection prevention in care work, improving practices, enabling access to information, and organizing work properly.
It can be concluded that residential care units apply recommended infection prevention measures according to their local conditions. Access to information, guidance, training, and consultation should be enhanced. Meeting these needs can increase user comfort and, thus, the realization of asepsis.
New pathogens emerge continuously, and therefore, the ways in which the fact has been taken into account in staff training could be studied further. People in residential care still often have moderate mobility and are able to function according to instructions, and therefore resident participation in infection prevention could be studied. The differences between infection prevention in the public-sector and private-sector residential care units could also be studied.