Eteläsavolaisen koulun 7.- ja 9.-luokkalaisten ruoan arvostus ja ruokaketjutietämys
Koivula, Nelly; Suhonen, Sanna-Leena (2012)
Koivula, Nelly
Suhonen, Sanna-Leena
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418182
Tiivistelmä
Meillä Suomessa on ainutlaatuinen kouluruokajärjestelmä, joka takaa kaikille oppilaille aina esi- ja perus-koulusta toisen asteen koulutuksen loppuun asti ilmaisen kouluaterian. Ilmaista kouluateriaa on tarjottu Suomessa jo yli kuudenkymmenen vuoden ajan.
Opinnäytetyömme on osa ”Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun” – hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä koululaisten tietämystä kouluruokaan liittyvästä ruokaketjusta ja sen vaikutuksista, sekä lisätä kouluruoan ja sen tekijöiden arvostusta koko ruokayhteisössä erityisesti koululaisten keskuudessa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli testata eteläsavolaisen kohdekoulun 7.- ja 9.- luokan oppilailla teke-mämme kyselylomake, jota tultaisiin hyödyntämään hankkeen varsinaisen kyselyn tekemisessä. Kysely-lomakkeella haluttiin saada tietoa yläkouluikäisten nuorten kouluruoan arvostuksesta sekä ruokaketjuun liittyvästä tietoudesta. Kyselyn lisäksi toisena tutkimusmenetelmänä kohdekoulussa suoritettiin havain-nointia, jonka tarkoituksena oli tukea kyselyä.
Yksi kyselyn pääaihe oli kouluruoan arvostus. Vastaajat ilmoittivat arvostavansa kouluruokaa enemmän, mikäli koululounaan yhteydessä tarjottaisiin jälkiruokaa. Kyselyssä pyydettiin myös antamaan arvosana kouluruoalle ja keskiarvoksi saatiin 7,12. Perustelut liittyivät useimmiten ruoan makuun sekä ulkonäköön ja yleinen näkemys näytti olevan se, että kouluruoka on joskus hyvää, mutta ei aina.
Ruoantuotantoon ja valmistukseen liittyvä tietoutta vastaajat olivat saaneet eniten vanhemmilta, koulusta, televisiosta, Internetistä sekä lehdistä. Suomalaista ruoantuotantoa ja valmistusta kuvasivat vastaajien mielestä parhaiten kotimaisuus, puhtaus sekä luotettavuus. Tämän lisäksi vastauksista ilmeni, että vastaa-jat olisivat innokkaita oppimaan uusia asioita ruokaketjusta. Oppimismuotoina kannatusta saivat maatila käynti, aiheeseen liittyvän teemaviikon järjestäminen koulussa, vierailu elintarvikeyrityksessä esim. kauppa ja tutustuminen koulun keittiön toimintaan sekä itsenäinen opiskelu aiheesta esim. Internetissä.
Opinnäytetyömme on osa ”Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun” – hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä koululaisten tietämystä kouluruokaan liittyvästä ruokaketjusta ja sen vaikutuksista, sekä lisätä kouluruoan ja sen tekijöiden arvostusta koko ruokayhteisössä erityisesti koululaisten keskuudessa.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli testata eteläsavolaisen kohdekoulun 7.- ja 9.- luokan oppilailla teke-mämme kyselylomake, jota tultaisiin hyödyntämään hankkeen varsinaisen kyselyn tekemisessä. Kysely-lomakkeella haluttiin saada tietoa yläkouluikäisten nuorten kouluruoan arvostuksesta sekä ruokaketjuun liittyvästä tietoudesta. Kyselyn lisäksi toisena tutkimusmenetelmänä kohdekoulussa suoritettiin havain-nointia, jonka tarkoituksena oli tukea kyselyä.
Yksi kyselyn pääaihe oli kouluruoan arvostus. Vastaajat ilmoittivat arvostavansa kouluruokaa enemmän, mikäli koululounaan yhteydessä tarjottaisiin jälkiruokaa. Kyselyssä pyydettiin myös antamaan arvosana kouluruoalle ja keskiarvoksi saatiin 7,12. Perustelut liittyivät useimmiten ruoan makuun sekä ulkonäköön ja yleinen näkemys näytti olevan se, että kouluruoka on joskus hyvää, mutta ei aina.
Ruoantuotantoon ja valmistukseen liittyvä tietoutta vastaajat olivat saaneet eniten vanhemmilta, koulusta, televisiosta, Internetistä sekä lehdistä. Suomalaista ruoantuotantoa ja valmistusta kuvasivat vastaajien mielestä parhaiten kotimaisuus, puhtaus sekä luotettavuus. Tämän lisäksi vastauksista ilmeni, että vastaa-jat olisivat innokkaita oppimaan uusia asioita ruokaketjusta. Oppimismuotoina kannatusta saivat maatila käynti, aiheeseen liittyvän teemaviikon järjestäminen koulussa, vierailu elintarvikeyrityksessä esim. kauppa ja tutustuminen koulun keittiön toimintaan sekä itsenäinen opiskelu aiheesta esim. Internetissä.