1980-luvun rivitalon purkumateriaalin uudelleenkäyttö ja kierrättäminen
Niskanen, Jenni (2021)
Niskanen, Jenni
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190264
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan rakennuspurkujätteen uudelleenkäyttämistä ja kierrättämistä teoriassa ja käytännössä. Rakennusjätteen uudelleenkäyttämistä ja kierrättämistä ohjaavat kansallinen lainsäädäntö ja ohjeistukset sekä EU-direktiivit. Opinnäytetyöhön on valittu esimerkiksikohteeksi 1980-luvulla rakennettu puurunkoinen rivitalo.
Työhön valitusta purkukohteesta tehdään suuntaa-antava arvio siitä, kannattaako se purkaa rakenneosa kerrallaan vai massapurkuna. Samalla kartoitetaan, voisiko purkukohteen rakenneosia käyttää uudestaan sellaisenaan tai kierrättää esimerkiksi uusiotuotteiden raaka-aineeksi. Näiden seikkojen lisäksi tarkastellaan, miten lain, säädösten, ohjeistusten ja direktiivien asettamat tavoitteet pystytään täyttämään.
Esimerkkikohde tullaan purkamaan massapurkuna. Valittu purkutapa tulee olemaan edullisempi ratkaisu kuin purku rakenneosa kerrallaan. Kohteessa ei kuitenkaan päästä 70 % uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteeseen.
Rakennuspurkujätteen onnistunut uudelleenkäyttö ja kierrättäminen vaatii hyvää suunnittelua ja ennakoimista. Purkuprojekteissa pitää ottaa huomioon myös kohteen sijainnin tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Kasvukeskuksissa kierrättämisen lähtökohdat ovat huomattavasti paremmat kuin muuttotappioalueilla.
Rakennusjätteen uudelleenkäytön ja kierrättämisen haasteisiin kehitetään erilaisia ratkaisuja. Kehitys on kuitenkin hidasta ja työlästä. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, kehitystyötä pitäisi tukea valtiollisesti ja EU-tasolta ja lainsäädäntöä pitäisi päivittää.
Työhön valitusta purkukohteesta tehdään suuntaa-antava arvio siitä, kannattaako se purkaa rakenneosa kerrallaan vai massapurkuna. Samalla kartoitetaan, voisiko purkukohteen rakenneosia käyttää uudestaan sellaisenaan tai kierrättää esimerkiksi uusiotuotteiden raaka-aineeksi. Näiden seikkojen lisäksi tarkastellaan, miten lain, säädösten, ohjeistusten ja direktiivien asettamat tavoitteet pystytään täyttämään.
Esimerkkikohde tullaan purkamaan massapurkuna. Valittu purkutapa tulee olemaan edullisempi ratkaisu kuin purku rakenneosa kerrallaan. Kohteessa ei kuitenkaan päästä 70 % uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteeseen.
Rakennuspurkujätteen onnistunut uudelleenkäyttö ja kierrättäminen vaatii hyvää suunnittelua ja ennakoimista. Purkuprojekteissa pitää ottaa huomioon myös kohteen sijainnin tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Kasvukeskuksissa kierrättämisen lähtökohdat ovat huomattavasti paremmat kuin muuttotappioalueilla.
Rakennusjätteen uudelleenkäytön ja kierrättämisen haasteisiin kehitetään erilaisia ratkaisuja. Kehitys on kuitenkin hidasta ja työlästä. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, kehitystyötä pitäisi tukea valtiollisesti ja EU-tasolta ja lainsäädäntöä pitäisi päivittää.