Ympäristön mallintaminen fotogrammetrian avulla
Tubi, Eetu (2021)
Tubi, Eetu
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190270
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190270
Tiivistelmä
Fotogrammetrialla tarkoitetaan 3D-mallinnustyyliä, jossa kuvista luodaan 3D-objekteja. Tätä teknologiaa käytetään yleisimmin pienten asioiden ja esineiden kuvaamiseen ja muuttamiseen realistisiksi 3D-objekteiksi, minkä takia opinnäytetyössä kuvattaviksi kohteiksi valittiin noin hehtaarin kokoinen puistoalue sekä vertailun vuoksi eräs kirkko.
Työn tavoite oli tutkia ympäristön mallintamisen haasteita fotogrammetrian avulla sekä vertailla kauko-ohjatulla lennokilla eli dronella kuvatun materiaalin käyttöä eri fotogrammetriaohjelmilla. Ohjelmien vertailussa käytiin läpi prosessin eri vaiheita ja tutkittiin, miten lopputulokset eroavat toisistaan.
Tuloksista selvisi, että laajan yksinkertaisen alueen muuttaminen 3D-malliksi oli ongelmallista, kun kohteesta puuttui selkeitä yksityiskohtia. Puiston 3D-mallissa alueen taustalla olevat rakennukset muodostuivat paremmin, kuin mikään kasvillisuus tai maan korkeuserot puistoalueella. Kirkon tapauksessa kirkkorakennus muodostui todella hyvin, mutta sen ympärillä olevat puut tuottivat ongelmia. Ohjelmien vertailussa näkyi selkeitä eroja niiden tehokkuudessa sekä lopputuloksien laaduissa.
Työtä voisi jatkaa kuvaamalla kooltaan ja monipuolisuudeltaan erilaisia ympäristöjä ja tutkia, vaikuttaisiko ylimääräisten yksityiskohtien lisääminen ympäristöön sen lopputuloksiin. Lisäksi eri vuodenaikojen muutosten vaikutuksia ja useampia ohjelmia voisi testata ja vertailla keskenään.
Työn tavoite oli tutkia ympäristön mallintamisen haasteita fotogrammetrian avulla sekä vertailla kauko-ohjatulla lennokilla eli dronella kuvatun materiaalin käyttöä eri fotogrammetriaohjelmilla. Ohjelmien vertailussa käytiin läpi prosessin eri vaiheita ja tutkittiin, miten lopputulokset eroavat toisistaan.
Tuloksista selvisi, että laajan yksinkertaisen alueen muuttaminen 3D-malliksi oli ongelmallista, kun kohteesta puuttui selkeitä yksityiskohtia. Puiston 3D-mallissa alueen taustalla olevat rakennukset muodostuivat paremmin, kuin mikään kasvillisuus tai maan korkeuserot puistoalueella. Kirkon tapauksessa kirkkorakennus muodostui todella hyvin, mutta sen ympärillä olevat puut tuottivat ongelmia. Ohjelmien vertailussa näkyi selkeitä eroja niiden tehokkuudessa sekä lopputuloksien laaduissa.
Työtä voisi jatkaa kuvaamalla kooltaan ja monipuolisuudeltaan erilaisia ympäristöjä ja tutkia, vaikuttaisiko ylimääräisten yksityiskohtien lisääminen ympäristöön sen lopputuloksiin. Lisäksi eri vuodenaikojen muutosten vaikutuksia ja useampia ohjelmia voisi testata ja vertailla keskenään.
