Miten meihin vaikutetaan – vaalikampanjointi sosiaalisen median alustoilla
Ikonen, Enni (2021)
Ikonen, Enni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190282
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen työ, jonka tarkoituksena on selvittää ja tunnistaa ilmiötä, miten sosiaalisen median käytetään vaalikampanjoinnissa – eli miten kansalaisiin vaikutetaan digitaalisessa ympäristössä.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten sosiaalisen median alustoja hyödynnetään kuntavaalikampanjassa, miten hyvin ehdokkaat tuntevat sosiaalisen median toimintaideologiaa sekä sitä, minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkia sosiaalisessa mediassa tehtävässä vaalikampanjoinnissa on demokratiaan. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, tarkemmin sanoen puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen kohteena olivat valitut kuntavaaliehdokkaat, jotka olivat ehdolla kesän 2021 kuntavaaleissa.
Internet ja sosiaalisen median alustat ovat kiinteä osa ihmisten arkipäivää, jonka takia myös politiikka ja kampanjointi on ottanut alustoilla yhä vahvempaa jalansijaa. Muutokset poliittisessa toimintakulttuurissa vaikuttavat aina myös demokratiaan, jonka takia tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan läpileikkaava kuva sosiaalisen median roolista, sen toiminnan ymmärryksestä ja tulevaisuudesta ehdokkaiden silmin.
Tutkimuksessa selvisi, että haastatellut ehdokkaat kokevat sosiaalisen median kiinteäksi osaksi vaalikampanjointia. Sosiaalisen median koettiin madaltaneen raja-aitoja demokratiaan osallistumiseksi, koska se on edullisempi ja matalamman kynnyksen väylä toimia, kuin perinteisemmät kampanjointimuodot.
Ehdokkaat pyrkivät tekemään kampanjointia valiten kampanjointimetodeja, joita algoritmit suosivat, jotta näkyvyys olisi mahdollisimman suurta. Kuitenkin ehdokkailla on puutteita sosiaalisen median toimintaideologian tuntemisessa, ja monia toimia tehdään perustuen kuulopuheisiin ja omaan ajatukseen toimivista metodeista. Optimaalisimpia kampanjametodeja on myös hankala oikeasti tunnistaa, koska alustat julkaisevat vain vähän virallista tietoa omien alustojen optimaalisesta toiminnasta.
Sosiaalinen media nähdään kiinteäksi osaksi nykypäivän vaalikampanjointia niin ehdokkaiden kuin äänestäjien toimesta. Yhä useampi äänestäjä perustaakin äänestyspäätöstä ehdokkaan sosiaalisen median ulosantiin. Sosiaalisen median nykyiset trendit uhkaavat kuitenkin horjuttaa demokratiaa, ja yhä useammat ehdokkaat kokevat vihapuhetta, häirintää ja kuormittavuutta sosiaalisessa mediassa.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten sosiaalisen median alustoja hyödynnetään kuntavaalikampanjassa, miten hyvin ehdokkaat tuntevat sosiaalisen median toimintaideologiaa sekä sitä, minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkia sosiaalisessa mediassa tehtävässä vaalikampanjoinnissa on demokratiaan. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena, tarkemmin sanoen puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkimuksen kohteena olivat valitut kuntavaaliehdokkaat, jotka olivat ehdolla kesän 2021 kuntavaaleissa.
Internet ja sosiaalisen median alustat ovat kiinteä osa ihmisten arkipäivää, jonka takia myös politiikka ja kampanjointi on ottanut alustoilla yhä vahvempaa jalansijaa. Muutokset poliittisessa toimintakulttuurissa vaikuttavat aina myös demokratiaan, jonka takia tutkimuksessa pyrittiin muodostamaan läpileikkaava kuva sosiaalisen median roolista, sen toiminnan ymmärryksestä ja tulevaisuudesta ehdokkaiden silmin.
Tutkimuksessa selvisi, että haastatellut ehdokkaat kokevat sosiaalisen median kiinteäksi osaksi vaalikampanjointia. Sosiaalisen median koettiin madaltaneen raja-aitoja demokratiaan osallistumiseksi, koska se on edullisempi ja matalamman kynnyksen väylä toimia, kuin perinteisemmät kampanjointimuodot.
Ehdokkaat pyrkivät tekemään kampanjointia valiten kampanjointimetodeja, joita algoritmit suosivat, jotta näkyvyys olisi mahdollisimman suurta. Kuitenkin ehdokkailla on puutteita sosiaalisen median toimintaideologian tuntemisessa, ja monia toimia tehdään perustuen kuulopuheisiin ja omaan ajatukseen toimivista metodeista. Optimaalisimpia kampanjametodeja on myös hankala oikeasti tunnistaa, koska alustat julkaisevat vain vähän virallista tietoa omien alustojen optimaalisesta toiminnasta.
Sosiaalinen media nähdään kiinteäksi osaksi nykypäivän vaalikampanjointia niin ehdokkaiden kuin äänestäjien toimesta. Yhä useampi äänestäjä perustaakin äänestyspäätöstä ehdokkaan sosiaalisen median ulosantiin. Sosiaalisen median nykyiset trendit uhkaavat kuitenkin horjuttaa demokratiaa, ja yhä useammat ehdokkaat kokevat vihapuhetta, häirintää ja kuormittavuutta sosiaalisessa mediassa.