Digitalisaation ja paikkatiedon merkitys kansainvälisissä biotalousprojekteissa
Marttinen, Larisa; Marttinen, Larisa (2021)
Marttinen, Larisa
Marttinen, Larisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824336
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824336
Tiivistelmä
Elämme informaation räjähdyksen aikakautta – erilaijista tietoa on ympärillämme uskomattomia määriä. Tänä päivänä esimerkiksi maantieteelliset kartat luodaan tietokoneilla, josta ne saadaan myös helposti ladattua omaan käyttöön. Avoimella datalla onkin tärkeä rooli hallituksen avoimuudessa sekä yritysten kyvyssä kehittää uusia liiketoimintamalleja.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä ja tutkia Venäjältä Internetin kautta saatavilla olevia ajantasaisia paikkatietokarttoja, joita voidaan laillisesti käyttää metsäteiden rakentamiseen ja puunkorjuuseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia venäläisten puunkorjuuyritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön innovatiivisia teknologioita metsänhoitopalvelujen laadun parantamiseksi, uuden metsäteidenrakentamisen, kunnos-tamisen arvioimiseksi ja mahdollisuus ostaa palveluita ulkomailta. Opinnäytetyössä otettiin huomioon Venäjän nykyinen lainsäädäntö ja sen soveltaminen metsäteollisuudessa. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja ennusteita suomalaisten yritysten näkökulmasta, jotka ovat vastuussa digitalisoinnista, tietojen analysoinnista ja IT-ratkaisujen prototyyppien tarjoamisesta. Näiden kysymysten lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin kartografisia portaaleja päätieverkoston ja metsätieverkoston sijainnin visuaalisten ominaisuuksien perusteella sekä kerrottiin yleisesti nykyaikaisten karttojen laadinnasta, tärkeimmistä kartografisista lähteistä ja kaukokartoituksen menetelmistä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Venäjän ja Suomen metsätaloudessa on selviä eroja. Tulosten mukaan globaalit ja venäläiset paikkatietokartat ovat avoimia ja saatavilla Internetissä Venäjällä. Karjalan tasavallan puunkorjuuyrityksille esitetyn kyselyn perusteella vastauksista havaittiin, että Venäjän metsänhoitojärjestelmää pidetään epäluotettavana. Yleisimmin käytetyt metsänhoitomenetelmät, kuten suunnittelutyö metsä-teiden korjaamisessa ja uusien metsäteiden rakentaminen toteutetaan maan tavan mukaisesti. Tutkimustulokset osoittivat, että venäläiset puunkorjuuyritykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisyritysten kanssa, mutta Venäjän nykyinen lainsäädäntö ei rohkaise palvelujen ostamiseen ulkomailta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä ja tutkia Venäjältä Internetin kautta saatavilla olevia ajantasaisia paikkatietokarttoja, joita voidaan laillisesti käyttää metsäteiden rakentamiseen ja puunkorjuuseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia venäläisten puunkorjuuyritysten mahdollisuuksia ottaa käyttöön innovatiivisia teknologioita metsänhoitopalvelujen laadun parantamiseksi, uuden metsäteidenrakentamisen, kunnos-tamisen arvioimiseksi ja mahdollisuus ostaa palveluita ulkomailta. Opinnäytetyössä otettiin huomioon Venäjän nykyinen lainsäädäntö ja sen soveltaminen metsäteollisuudessa. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia ja ennusteita suomalaisten yritysten näkökulmasta, jotka ovat vastuussa digitalisoinnista, tietojen analysoinnista ja IT-ratkaisujen prototyyppien tarjoamisesta. Näiden kysymysten lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin kartografisia portaaleja päätieverkoston ja metsätieverkoston sijainnin visuaalisten ominaisuuksien perusteella sekä kerrottiin yleisesti nykyaikaisten karttojen laadinnasta, tärkeimmistä kartografisista lähteistä ja kaukokartoituksen menetelmistä.
Tutkimustulokset osoittavat, että Venäjän ja Suomen metsätaloudessa on selviä eroja. Tulosten mukaan globaalit ja venäläiset paikkatietokartat ovat avoimia ja saatavilla Internetissä Venäjällä. Karjalan tasavallan puunkorjuuyrityksille esitetyn kyselyn perusteella vastauksista havaittiin, että Venäjän metsänhoitojärjestelmää pidetään epäluotettavana. Yleisimmin käytetyt metsänhoitomenetelmät, kuten suunnittelutyö metsä-teiden korjaamisessa ja uusien metsäteiden rakentaminen toteutetaan maan tavan mukaisesti. Tutkimustulokset osoittivat, että venäläiset puunkorjuuyritykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä suomalaisyritysten kanssa, mutta Venäjän nykyinen lainsäädäntö ei rohkaise palvelujen ostamiseen ulkomailta.