Muissa arvokkaissa elinympäristöissä tapahtuneet luontaiset muutokset Ylöjärvellä ja Kangasalla
Nissinen, Juho (2021)
Nissinen, Juho
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122190358
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, kuinka muut arvokkaat elinympäristöt ovat muuttuneet 20 vuoden aikana silloin, kun niissä ei ole tehty metsätaloudellisia toimenpiteitä.
Tutkimukseen valittiin 30 kohdetta Ylöjärven ja Kangasalan alueelta. Valitut kohteet olivat puustoisia elinympäristöjä, jotka alkuperäisessä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoituksessa olivat luokiteltu muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Kohteiden muuttumista arvioitiin silmävaraisesti Metsäkeskusten tulkintasuositusten mukaisesti
30 kohteesta 17, eli 57 % oli muuttunut metsälain 10 § mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. 11, eli 37 % kohteista olivat edelleen luokiteltavissa muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Kaksi kohteista oli niin epäselvää, etten pystynyt niitä luokittelemaan.
Puuston kasvu, ikääntyminen ja kuolleisuus olivat merkittävimmät tekijät kohteiden kehityksen kannalta. Ne kohteet, joiden puusto oli riittävän erirakenteista tai nuorta, pystyivät kahden vuosikymmenen aikana muuttumaan luonnontilaisen kaltaisiksi. Vanhoissa, tasaikäisrakenteisissa kuusikoissa muutos ei ollut huomattavaa
Tutkimukseen valittiin 30 kohdetta Ylöjärven ja Kangasalan alueelta. Valitut kohteet olivat puustoisia elinympäristöjä, jotka alkuperäisessä metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoituksessa olivat luokiteltu muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Kohteiden muuttumista arvioitiin silmävaraisesti Metsäkeskusten tulkintasuositusten mukaisesti
30 kohteesta 17, eli 57 % oli muuttunut metsälain 10 § mukaisiksi erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi. 11, eli 37 % kohteista olivat edelleen luokiteltavissa muiksi arvokkaiksi elinympäristöiksi. Kaksi kohteista oli niin epäselvää, etten pystynyt niitä luokittelemaan.
Puuston kasvu, ikääntyminen ja kuolleisuus olivat merkittävimmät tekijät kohteiden kehityksen kannalta. Ne kohteet, joiden puusto oli riittävän erirakenteista tai nuorta, pystyivät kahden vuosikymmenen aikana muuttumaan luonnontilaisen kaltaisiksi. Vanhoissa, tasaikäisrakenteisissa kuusikoissa muutos ei ollut huomattavaa