Riskiraskauden kokeneiden naisten kokemuksia riskiraskausosastolta

Abstract

Riskiraskaudeksi voidaan kutsua raskautta, johon liittyy riskejä äidin, sikiön tai vastasyntyneen erilaisiin ongelmiin. Riskiraskauksien hoito ja ennusteet vaihtelevat suuresti ja riskit voidaan usein minimoida säännöllisellä seurannalla ja hoidolla. (Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Äimälä 2017, 352–353.) Suomesta ei löydy kovinkaan paljoa tutkimustietoa liittyen naisten kokemuksiin riskiraskauksista ja hoitoon riskiraskausosastolla, joten sen vuoksi aihetta oli tarvetta tutkia. Opinnäytetyön toteutustapa oli laadullinen kyselytutkimus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää naisten kokemuksia riskiraskaudesta sekä riskiraskauden aikaisesta sairaalassaoloajasta riskiraskausosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kätilöille sekä muille ammattilaisille, jonka avulla olisi mahdollista kehittää edelleen riskiraskaushoitotyötä potilasystävällisyys huomioiden. Tavoitteena oli myös mahdollistaa potilasryhmälle vertaiskokemusten ja tiedonsaannin sairaalassaoloajasta riskiraskauden aikana. Tuloksista ilmeni, että riskiraskaus koetaan usein pelottavana aikana, joka on täynnä huolta ja ahdistusta. Raskausaikaan kaivataan enemmän henkistä tukea ja mahdollisuutta vertaistukeen. Kokemukset hoidosta ja kohtaamisista riskiraskausosastoilla olivat vaihtelevia. Useista vastauksista kävi ilmi, että henkilökunnan koettiin olevan kiireistä. Kiirettä vähentämällä kohtaamisiin voitaisiin saada kaivattua empatiaa ja lämpöä. Tuloksista selviää, että riskiraskausosaston henkilökunnan ammattitaitoon, saatuun ohjaukseen ja tiedonantoon ei aina oltu tyytyväisiä. Naiset olisivat kaivanneet lisää ohjausta ja ajantasaista tietoa omasta voinnistaan, joka edesauttaisi myös omaa hoitoa koskevassa päätöksenteossa.

High-risk pregnancy is a pregnancy that involves risks concerning the various problems that a mother, fetus or newborn may have. Treatment and prognosis of high-risk pregnancies vary widely and can often be minimized by regular monitoring and treatment. (Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto, Äimälä 2017, 352-353.) There is not a lot of research data in Finland related to women’s experiences of high-risk pregnancies and treatment in the high-risk pregnancy unit, so there was a need to research the subject. The implementation of the thesis was a qualitative survey. The purpose of the thesis was to find out women’s experiences of high-risk pregnancies and the length of hospital stay during high-risk pregnancies in the high-risk pregnancy unit. The aim of the thesis was to provide information for midwives and other professionals, which would make it possible to further develop high-risk pregnancy care while taking into account patient friendliness. The aim was also to enable patients to have peer experiences and information about hospital stays during high-risk pregnancies. The results showed that high-risk pregnancies are often experienced as a frightening time that is full of concern and anxiety. There is a need for more mental support and peer support during pregnancy. Experiences of treatment and encounters from high-risk pregnancy units varied. Several responses indicated that staff were perceived to be busy. By reducing the rush, the empathy and warmth needed in encounters could be provided. The results show that patients were not always satisfied with the professional skills, guidance and communication received by the personnel of the high-risk pregnancy units. For women to be able to make decisions about their own treatments, they felt the need for more guidance and current information about their own condition.