Tunnetyöskentelyn menetelmät osaksi päiväkodin arkea : Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke päiväkodin esikouluikäisille lapsille

Abstract

Opinnäytetyöni on toimintatutkimuksellinen kehittämishanke, jonka aiheena oli tunnetyöskentely osaksi esikouluikäisten lasten päiväkodin arkea. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimukselle tyypillisen syklimäisen prosessin tavoin. Syklejä tutkimuksessani oli kaksi, jotka toteutettiin syksyllä 2011 sekä keväällä 2012. Tutkimukseeni osallistui kaksi eri Seinäjoen alueen päiväkodin esiopetusryhmää.

Kehittämishankkeeni idea oli kokeilla ja kehittää erilaisia tunnetyöskentelyyn tarkoitettuja menetelmiä ja arvioida niiden toimivuutta. Lopputuotoksena laadin päiväkodeille käytännön oppaan, josta ilmenevät tutkimuksessa parhaimmiksi osoittautuneet tunnetyön menetelmät sekä ohjeet niiden toteutukseen.

Käytin tutkimukseni toteutuksessa monipuolisesti erilaisia tunnetyöskentelyyn tarkoitettuja menetelmiä kuten taiteellisia, tarinankerronnallisia, ilmaisullisia sekä kehollisen ilmaisun menetelmiä. Näitä menetelmiä arvioin rakentamani analyysikehikon avulla, joka sisältää kahdeksan eri onnistuneen ja toimivan tunnetyön menetelmän kriteeriä.

Tutkimuksen aikana kokeilin yhteensä kolmeakymmentäkolmea tunnetyön menetelmää. Yhdeksää näistä menetelmistä kokeilin kahdesti, sekä ensimmäisellä että toisella syklillä, jotta varmistuin menetelmän toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Lopulliseen käytännön oppaaseen valikoitui yhteensä kaksitoista menetelmää, joiden avulla tunteita voidaan lasten kanssa päiväkodeissa käsitellä.

This thesis is an action research development project whose purpose was to explore and develop methods for preschool children to process and express their emotions in everyday life. The action research process was realized in a typical cyclical manner. There were two cycles in the research that were carried out in autumn 2011 and spring 2012. Two preschool groups in Seinäjoki took part in the research.

The objective of the research was to apply, develop and assess different methods that can be used in processing and expressing emotions. As a result, I formed a practical guidebook that reveals the best methods for emotion processing as well as instructions for their implementation.

Variable emotion processing methods such as artistic, narrative, performing and kinetic methods were applied in the research. The analytical framework I created for assessing the different methods consists of eight criteria for successful emotion processing.

Over the course of the research, I explored altogether 33 emotion processing methods. Nine of these methods were explored during both cycles to ensure their suitability for the purpose. The final practical guide consists of twelve methods that can be used with children in kindergartens to help process and express their emotions.