Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Modifioidun Simons' Staining menetelmän soveltuvuus sellunäytteiden analysointiin

Salonen, Susanna (2012)

 
Avaa tiedosto
Salonen_Susanna.pdf (3.255Mt)
Lataukset: 


Salonen, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418291
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitokselle Kuitumateriaalitekniikan yksikössä. Työn taustalla oli ’FuBio Products from Dissolved Cellulose’-projekti, jonka tavoitteena on luoda uusia innovaatioita puun selluloosasta ja kehittää kestävä menetelmä selluloosakuidun valmistukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia soveltuuko modifioitu Simons’ Staining-menetelmä valittujen sellunäytteiden huokoskoon analysointiin. Työssä värjättiin kahta erilaista sellunäytettä, mekaanisesti käsiteltyä ja käsittelemätöntä ja ennakko-oletuksena oli, että näytteiden välillä havaittaisiin selvä ero. Kun sellua käsitellään mekaanisesti, sellun alttius entsymaattiselle pilkkoutumiselle kasvaa, joten sen oletetaan adsorboivan enemmän oranssia kuin sinistä väriä. Mittaukset suoritettiin UV-Vis-spektrofotometrillä. Ongelmina olivat taustatietona toimineiden kirjallisuusviitteiden puutteellinen tieto ja omien mittausten ristiriitaisuus kirjallisuuden arvoihin.

Sellunäytteiden värjäystestit jaettiin kolmeen kokonaisuuteen erilaisten muuttujien mukaan, jotka olivat sellukonsentraatio, värin konsentraatio ja värjäysaika. Tulokseksi saatiin, että sellukonsentraatio 1 wt% adsorboi parhaiten väriä testatuista sellukonsentraatioista. Värin konsentraation ollessa muuttujana, saatiin ristiriitaisia tuloksia. Absoluuttisesti parhaiten värjäyksissä toimi väkevä värikonsentraatio, mutta prosentuaalisesti laimeampi värikonsentraatio oli parempi. Värjäysajan ollessa muuttujana, tuloksiin ei saatu merkittäviä eroja. Verrattaessa mekaanisesti käsiteltyä ja käsittelemätöntä sellua, ei niiden välillä nähty suurta eroa.

Työn tavoite saavutettiin, koska menetelmän tutkimus saatiin hyvään alkuun. Työn tuloksena oli, ettei testattu menetelmä sovellu tutkittujen sellunäytteiden analysointiin. Menetelmän tutkiminen jatkuu vielä tämän työn valmistumisen jälkeen. Seuraavaksi kannattaisi tutkia miten kuivattu sellu käyttäytyy värjättäessä, koska sellun kuivuessa huokosten tiedetään romahtavan pysyvästi. Värien affiniteettia selluun voisi testata värjäämällä sellua yksittäisillä väreillä. Myös värjäysliuoksen värien suhteen muuttamista sekä erilaisia sellunäytteitä voisi kokeilla.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste